Lehdet
Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä
Eeva Öörni
Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun …
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Yritysnimi luo ensivaikutelman ja ylläpitää mielikuvia
Paula Sjöblom
Yritysten toimintaympäristön muutos näkyy myös niiden nimissä. Liisan Grilli ja muut entisajan käytännölliset nimet ovat saaneet rinnalleen uudenlaisia nimityyppejä ja -muoteja. Nimen avulla yritetään erottautua muista. Siksi sen on oltava erilainen, yllättävä ja hätkähdyttävä.
Tuote- ja yritysnimet
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Yritysten ja tuotteiden merkilliset nimet
Ulla Onkamo
Timo Leppäsen nokkelasti nimettyyn teokseen Merkilliset nimet ‒ Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä (SKS) on …
Julkaisuja
Yritysten monet kielet
Sari Maamies
Englannin kielen käytön leviäminen yhä useammille elämänaloille on ollut helposti havaittavaa ja hyvin nopeaa. Esimerkiksi …
Monikielisyys
Ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus
Sanoilla ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus on merkitysero. Ystäväpalvelu tarkoittaa vapaaehtoista, esimerkiksi seurakuntien tai Punaisen Ristin järjestämää …
Artikkeli
Yuliia, Julija, Yulia
Ukrainan, Valko-Venäjän ja Bulgarian omakielisten nimien latinaistaminen
Sirkka Paikkala
Elokuussa 2012 pidetty YK:n paikannimikonferenssi hyväksyi bulgarian, ukrainan, valkovenäjän ja persian latinaistusta koskevat kansainväliset suositukset. Ne aiheuttavat muutoksia paikan- ja henkilönnimien aiempiin latinaistettuihin kirjoitusasuihin muun muassa kartoissa, tienviitoissa, henkilötodistuksissa ja tietokannoissa.
Vieraskieliset nimet
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Artikkeli
Yöstä podcastiin
suomen kielen rakenne ja kehitys sanaston kertomana
Erkki Lyytikäinen
Ville Elorannan ja Lotta Jalavan Sana sanasta on mainio kielikirja. Se kertoo pinnalta katsoen ja …
Julkaisuja
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta haluaa kiinnittää huomiota äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tasoon: Vuoden 1999 alusta tulivat …
Suomen kielen lautakunta