Lehdet
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Riitta Hyvärinen
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Kieli ja työelämä
YLEn toimittajien kysymää
Minna Pyhälahti
Yleisradio tilasi Kielitoimistolta syksyllä 2004 kielenhuollon intranetsivuston, joka sai nimekseen Kielo. Sen sisällön tuottivat Kielitoimiston …
Kieli ja työelämä
Ylhäältä ohjatusta huollosta oman kuvan rakentamiseen
Seppo Tiihonen
Valtioneuvosto asetti syksyllä 1979 komitean, jonka tehtävä oli laatia ehdotuksia viranomaisten kielen parantamiseksi. Komitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” ilmestyi vuonna 1981, ja vuonna 1982 valtioneuvosto antoi päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen tarkasteli tämän ns. virkakielipäätöksen suhdetta syntyaikansa ja nykyhetken hallintokäsitykseen kielitoimiston 11.2.1997 järjestämässä virkakieliseminaarissa.
Artikkeli
Yli 300 alle 16-vuotiasta
V:n 1900 Virittäjässä on s. 134–135 nimim. E:n, myöhemmän professori E. A. Tunkelon, oikeakielisyyskirjoitus, jonka …
Suomen kielen lautakunta
Yli-Muonion kirjoitusasu
Tiina Manni-Lindqvist
Kysymys Miksi Asutusnimihakemistossa lukee ”Yli-Muonio” eikä ”Ylimuonio”? Eikö paikallinen käytäntö enää pädekään? Vastaus Kuntien ja …
Paikannimet
ylibuukata
Sari Maamies
Buukata on Suomen kielen perussanakirjan mukaan tyyliltään arkinen; selitteenä on ”varata etukäteen”. Ylibuukata ja ylibuukkaus …
Kysyttyä
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteena on sovittaa yhteen eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmät ja synnyttää yhteinen eurooppalainen …
Kielipolitiikka
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Sari Maamies
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Artikkeli