Lehdet
Suomi ja muut kielet monikielisessä työyhteisössä
Rebecca Piekkari
Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on tuonut monikansallisuuden ja monikielisyyden osaksi lukuisten työyhteisöjen arkea. Yrityksissä tehdään kieltä koskevia päätöksiä, jotka viime kädessä voivat vaikuttaa jopa taloudelliseen menestykseen.
Monikielisyys
Suomi kakkosta yliopisto-opiskelijoille
Riitta Eronen
Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos järjestää suomen opetusta erityisesti suomen kieltä ja …
Kieli ja työelämä
Suomi tieteen kielenä
Pirjo Hiidenmaa
Suomen kielen lautakunta järjesti joulukuussa 2005 kielipoliittisen seminaarin, jonka aiheena oli suomen kielen asema yliopistoissa …
Kielipolitiikka
Suomi toisena kielenä
Marjo Mela
Millaista on suomen kielen opetus maahanmuuttajakoulutuksessa? Millaiset vaatimukset ja tavoitteet sillä on, ja näkyvätkö ne opetuksessa riittävästi? On sitten kyse opintojen tai työpaikan vaatimuksista, suullinen kielitaito ei riitä, vaan on osattava myös kirjoittaa. Hyvä kielitaito ehkäisee syrjäytymistä.
Kielen opetus ja oppiminen
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
Suomi vai Finlandia?
Ulla Onkamo
Uusi Suomi -lehdessä käytiin 1970-luvulla kiihkeää mielipidekeskustelua urheilijoiden kotimaata osoittavasta maatunnuksesta ja maamme nimestä.
Vieraskieliset nimet
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
Suoran lainauksen osoittaminen
Riitta Hyvärinen
Kun tekstissä lainataan jonkun muun puhetta tai kirjoitusta sanasta sanaan, lainattu osuus on merkittävä selvästi. …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Suorantaa kyntämässä
katsaus seksuaalisiin kiertoilmauksiin
Jarkko Kauppinen
Seksuaalisista merkityksistä puhuttaessa käytetään suomen kielessä usein kiertoilmauksia, joilla on yleensä muutakin yhteistä kuin tarkoite.
Merkitys
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
