Siirry sisältöön

Lehdet

Suomen sanaksi valittiin sisu

Suvi Syrjänen

Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä Suomen sana -kilpailu on ratkennut. Voittajan valitsi Kotuksen neuvottelukunta, joka koostuu …

Kielipolitiikka

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa

Sirkka Paikkala

Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden …

Julkaisuja

Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan

Eeva Maria Närhi

Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.

Henkilönnimet

Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita

Marja-Liisa Knuth

Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se  avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.

Tunteet ja asenteet

Suomentaja retkellä kieleen

Riitta Eronen

Englantilaisen J. K. Rowlingin Harry Potterista kertovat kirjat yhdistävät niin isoja kuin pieniäkin lukijoita eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ovat päässeet Harryn kanssa Tylypahkan velhokouluun suomentaja Jaana Kaparin välityksellä. Kielikello kysyi häneltä, millaista työtä kääntäminen on.

Kieli ja työelämä

Suomentajana Ylessä – ei hullumpi ammatti

Riitta Hyvärinen

Yli kolmannes päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä. Suomentajaa on kiittäminen esimerkiksi siitä, että muita kieliä …

Kieli ja työelämä

Suomessa suomeksi monella tavalla

Sari Maamies

Suomessa asuu nykyisin yli sataviisikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Koska …

Toimitukselta

Suomesta somaliin

Liban Ali Hersi, Abdi Musse

Kaksi äidinkielenään somalia puhuvaa tulkkia ja kääntäjää, Abdi Musse ja Liban Ali Hersi, aloittivat suomi–somali-sanakirjan laadinnan sanakirjan toimittajina Kotimaisten kielten keskuksessa syyskuussa 2012. Kumpikin on asunut Suomessa yli 20 vuotta ja opiskellut suomen kieltä Helsingin yliopistossa.

Sanakirjat ja sanastot

Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa

Paula Ehrnebo

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.

Artikkeli

Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin

Lassi Koponen, Sari Maamies

Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit