Lehdet
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Anne-Maria Nupponen
Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.
Tuote- ja yritysnimet
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi?
Maija Länsimäki
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi on yksi kielikeskustelun kiistakysymyksistä. Joitakuita jälkimmäinen ilmaus ärsyttää, toisten mielestä se …
Rakenteet
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
Saako lyhyesti ihmetellä
M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen
Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …
Keskustelua
Saako olla ironiaa?
Toini Rahtu
Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.
Merkitys
Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia
Maija Länsimäki
Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?
Taivutus ja johtaminen
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Vähemmistökielet
Saamenkieliset paikannimet Suomessa
Kaarina Vuolab-Lohi
Suomessa puhutaan kolmea kaikkiaan yhdeksästä saamen kielestä. Saamelaisalueella paikannimet voivat kartoissa olla jopa neljällä eri kielellä.
Paikannimet
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Saarivaltakunnan nimi
Sirkka Paikkala
Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, …
Paikannimet