Lehdet
Rakkaan lapsen nimet: kännykkä ja matkapuhelin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Monet soittajat kyselevät, onko kännykkä ”virallinen” sana ja jos ei, niin mitä sitten pitäisi käyttää. …
Tuote- ja yritysnimet
Rakkaiden lintujen monet nimet
Kirsti Aapala
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Ramses ja Aristoteles
Elina Wihuri
Kysymys: Miten taipuu nimi Ramses? Entä muut es-loppuiset nimet? Vastaus: Antiikin nimistä varsinkin kreikkalaiset es-loppuiset …
Kysyttyä
Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan
Henna Makkonen-Craig
Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Ranskan kielen huolto ennen ja nyt
Ulla Jokinen
Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ranskan kuolevaiset kielipoliisit
Aki Petteri Lahtinen
Ranskan akatemia on vaalinut ranskan kieltä jo 380 vuotta. Akatemia julkaisee pian kauan odotetun yhdeksännen painoksen sanakirjastaan. Akatemian kuolemattomiksi kutsutut jäsenet ja heidän vartioimansa sanat ovat silti osoittautuneet kuolevaisiksi.
Muut kielet
Ranskankermaa ruokiin
Raija Lehtinen
Kaupoista saa nykyään ostaa monenlaiseen ruoanvalmistukseen sopivaa miedosti hapatettua kermaa. Kerma on Suomessa tehtyä, mutta …
Artikkeli
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Riitta Hyvärinen
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Rakenteet
Rationalisoida – järkeistää
Terho Itkonen
”Tuottavuuden päivillä tiistaina keskusteltiin 300 asiantuntijan voimin rationalisoinnista nojautuen uusimpaan tutkimusaineistoon. Rationalisoinnin todettiin etujensa mukana …
Artikkeli