Lehdet
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu
Pohjoismaiset henkilönnimikäytännöt
yhtäläisyyksiä ja eroja
Petra Saarnisto
Kaikissa Pohjoismaissa henkilönnimistä säädetään laissa. Näissä laeissa on paljon yhteistä, mutta selviä erojakin on.
Henkilönnimet
Poika nimeltä Päivi
Henna Leskelä
Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …
Rakenteet
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Laila Lehikoinen
Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?
Verbit
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Artikkeli
Poikkitieteistä pois
Lehdissä käytetään toisinaan nimitystä poikkitieteellinen vastaamassa ruotsin sanaa tvärvetenskaplig ja englannin sanaa interdisciplinarity. Joskus näkyy …
Artikkeli
Poimimisesta päästäiseen
Minna Salonen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Murteet ja slangi
Pois pannasta
Kielenhuoltajat ovat vuosikausia yrittäneet ohjata käytäntöä siihen, että sanottaisiin maattaa ja kattamus eikä epäsäännöllistä aterimet-johdosta …
Suomen kielen lautakunta
Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä
Leena Joki
Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.
Sanakirjat ja sanastot
Poliisi on myös ammattikirjoittaja
Marko Vesterbacka
Poliisin työssä tarvitaan monenlaisia kielellisiä taitoja. Niistä kertoo filosofian maisteri Marko Vesterbacka, joka opettaa suomen kieltä Poliisiammattikorkeakoulussa.
Kieli ja työelämä