Siirry sisältöön

Lehdet

Pari vahvaa koprajasta

Riikka Tervonen

Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.

Murteet ja slangi

Sekä Pariisissa että Berliinissä
Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai

Sari Maamies

Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Pars pro toto

Arvo Salo

Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …

Keskustelua

Partitiivi subjektin, objektin ja predikatiivin sijana

Osmo Ikola

Suomen partitiivi on käytöltään erittäin monipuolinen ja samalla erikoislaatuinen sija. Suomea opetteleville vieraskielisille sen oikean …

Artikkeli

Pasi Kuikka Tikkurilan kirkossa
Vuoden nimi -menestyjien tarkastelua

Lasse Hämäläinen

Vuoden nimi -palkinnon voittajia ja finalisteja tarkastellessa käy ilmi, että nimiasiantuntijoihin vetoaa kotimaisten kielten käyttö ja valintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Osoitekyltti Liisankadun ja Unioninkadun kulmassa. Vieressä jalankulkijoiden liikennevalo vihreänä, yllä kellastuva lehtipuu.

passepartout

Ranskankielisen passepartout’n (’valokuvan, piirroksen tms. pahvinen suojakehys’) suomenkieliseksi vastineeksi päätettiin suosittaa sanaa kehyspahvi ja sen …

Suomen kielen lautakunta

Passiivin kertausta

Anneli Räikkälä

Monilta kirjoittajilta näkyy unohtuneen, miten passiivi muodostetaan. Kertausta tuntuu kaipaavan kaksi seikkaa. Kaikissa passiivin myöntävissä …

Artikkeli

Passiivin käyttöä

Matti Sadeniemi

Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …

Verbit

Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan

Riitta Korhonen

Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.

Rakenteet

Passiivista

Riitta Eronen

Tässä lehdessä tarkastellaan passiivia monesta eri näkökulmasta. Seuraavassa vielä pähkinänkuoressa passiivitapauksia, joista eniten kysytään Kielitoimiston …

Kysyttyä