Lehdet
Onko kansa he? Eräs pronominiongelma
Päivi Rintala, Helena Vepsäläinen
Diplomikielenkääntäjä Helena Vepsäläinen lähetti kesällä 1992 kielitoimistoon laajan kysymyksen pronominin käytön ongelmista. Kysymyksen ydin oli, voidaanko kollektiivisanaan, siis yksikölliseen, useaa tarkoittavaan substantiiviin, viitata monikollisella pronominilla. Voidaanko esimerkiksi sanaan kansa viitata pronominilla he? Suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa 28.9.1992 puheenjohtajansa apulaisprofessori Päivi Rintalan alustuksen pohjalta. Julkaisemme seuraavassa pääosan kysymyksestä sekä alustuksen ja kielilautakunnan kannan.
Artikkeli
Onko keli syrjäyttänyt sään?
Raija Moilanen, Erkki Tapola
Kysymys: Kauniin kesän aikana on puhuttu paljon säästä. Se on varmaan yleisin puheenaihe kaikissa kielissä …
Kysyttyä
Onko kesä kaikilla?
Kirsti Aapala
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Kaisa Karppinen
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.
Tunteet ja asenteet
Onko Kielikello yleistajuinen lehti?
Juho Nikko
Kielikello yrittää kirjoittaa kielestä yleistajuisesti. Miten hyvin se on onnistunut? Pitääkö lukijan kuitenkin hallita kielioppitermejä tekstejä ymmärtääkseen?
Erikoisalojen sanat
Onko laki sama kaikille?
Lakitekstien viittaukset
Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?
Virka- ja lakikieli
Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle
Euroopan unioniin liittyminen vaikuttaa monin tavoin kieleemme; sen mukana on jo tullut ja tulee yhä uusia käsitteitä. Eurooppaan meno on myös vahvistanut ainakin yhden vierassanan asemaa, nimittäin lobbaamisen. Kielitoimiston puoleen on käännytty suomalaisemman sanan toivossa, ja kielitoimisto kääntyy nyt suuren yleisön puoleen ja julistaa juhlavuotensa merkeissä sanakilpailun: vieläkö lobbaaminen ja lobbari voitaisiin korvata kotoisammilla ilmauksilla?
Artikkeli
Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?
Raija Lehtinen
Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.
Rakenteet
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Helena Lehečková
Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.
Artikkeli