Lehdet
Ohjeita ja tulkintoja vierasnimien oikeinkirjoituksesta
Sami Suviranta
Kun käyttää muunkielisiä nimiä suomenkielisessä tekstissä tai puheessa, pitää olla tarkkana. Nimen kirjoitusasussa ja ääntämyksessä …
Julkaisuja
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Ohjeita tekstin ulkoasun muotoiluun
Sari Maamies
Tietotekniikan yleistyminen ja taitto-ohjelmat ovat avanneet tavalliselle tekstintuottajalle aivan uudenlaiset mahdollisuudet tekstien ulkoasun muotoiluun ja …
Julkaisuja
Ohjelmatekstitys: puheesta kirjoitusta
Riitta Eronen
Yleisradion tekstittäjät osaavat pelkistämisen taidon. Kun tilaa on vain kaksi riviä, on osattava poimia puheesta olennainen.
Kieli ja työelämä
Oi aikoja, oi tempuksia
Muutamia kysymyksiä aikamuodoista
Riitta Korhonen
Kuuluuko tulla-futuuri yleiskieleen? Käytetäänkö uutisotsikossa perfektiä vai imperfektiä: X on kuollut vai X kuoli? Nämä ovat tavallisimpia kielenkäyttäjiä mietityttäviä aikamuotokysymyksiä.
Verbit
Oikaisu
Kielikellon n:ossa 9 todettiin artikkelissa ” Erisnimestä yleisnimeksi”, että sana aspiriini on esimerkki yleisnimestä, joka …
Tuote- ja yritysnimet
Oikea oikeinkirjoitus
Helena Lehečková
Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.
Artikkeli
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi
Pirjo Rantalainen
Käsitykset siitä, mitä kielentarkistus on, vaihtelevat laidasta laitaan: joku olettaa sen olevan vain pilkkujen lisäämistä, toinen ymmärrettävyyden tarkistamista, kolmas jopa tekstin toimittamista epämääräisestä aineistosta. Kielitoimiston kielentarkistus- ja koulutustehtävissä työskennellyt Pirjo Rantalainen käsittelee seuraavassa kielentarkistuksen esiin nostamia kysymyksiä erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia kielentaitoja paikkaamaan kielentarkistusta tarvitaan
Artikkeli
Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa
Taru Kolehmainen
Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet