Lehdet
Muistonimien antamisesta
Sirkka Paikkala
Helsingissä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua kadunnimistä ja nimeämisen periaatteista. Keskustelua ovat herättäneet varsinkin kaupungin historiasta esiin nostettujen henkilöiden mukaan annetut ns. muistonimet. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on laatinut muistonimien antamisesta toimintaohjeet avuksi paitsi itselleen myös muille nimeämiskysymyksiä käsitteleville.
Rakennetun ympäristön nimet
Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla
Laura Ukskoski
Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Sari Vaula
Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Muotisanoista muodostaa, taholta, toimesta
Matti Sadeniemi
Kielessä on muotinsa niin kuin muussakin ihmistoiminnassa. Joku keksii kerran puhua talouselämän julkisesta sektorista, ja …
Artikkeli
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Murra koodi
tutustu pistekirjoitukseen
Piste- eli braillekirjoitus tulee yhä useammin vastaan esimerkiksi lääkepakkauksissa ja erilaisissa opasteissa. Sillä tarkoitetaan sormin …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli
Murremiehen oivalluksia ja muisteluksia
Matti Punttila
Erkki Lyytikäisen uusin kirja Sehän on murretta! perustuu tekijän mukaan unessa saatuun ideaan. Kirjassa käsitellään …
Julkaisuja
Murresanakirjojen naiset ja miehet
Outi Toijanniemi
Suomessa on viime vuosina julkaistu useita kansanomaisia murresanakirjoja, jotka kuvaavat sekä laajempien murrealueiden että yhden …
Murteet ja slangi
Murrevoimistelua
Heikki Hurtta
Mitähän merkitsevät seuraavat murresanat? Vastaukset Sanat on poimittu Suomen murteiden sanakirjan jaksosta konkeri – kyntsöttää, …
Kielivoimistelua
