Lehdet
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Artikkeli
Ajanlaskun alku: eaa. ja jaa.
Sari Maamies
Joidenkuiden mielestä ilmaukset ennen Kristusta ( eKr.) ja jälkeen Kristuksen ( jKr.) viittaavat liiaksi yhteen …
Kysyttyä
Ajanlaskun alun jälkeen, aaj.
Erkki Lyytikäinen
Länsimaisessa kulttuurissa Kristuksen syntymä on se merkkitapahtuma, johon ajan kulkua on tapana verrata. Menneisyyttä koskevassa …
Keskustelua
Ajasta ikuisuuteen
Riina Klemettinen
Usein ajatellaan, että idiomit liittyvät epämuodolliseen, puhekieliseen ilmaisuun, eivät niinkään asiatyyliin. Esimerkiksi useimmat kuolemaa merkitsevät …
Sanonnat ja fraasit
Ajatuksia kielenkorjauksesta ja kielenhuollosta
Irmeli Pääkkönen
Millainen on hyvä kielenkorjaaja? Mitä hänen on otettava huomioon toisen tekstiä muuttaessaan ja millaisiin periaatteisiin hän voi tukeutua työssään? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii seuraavassa kirjoituksessa dosentti Irmeli Pääkkönen. Hänen esimerkkinsä – yliopistonlehtori Carl Niclas Keckmanin toiminta ja periaatteet kielenkorjaajana – on yli sadan vuoden takaa, mutta silti jatkuvasti ajankohtainen. Irmeli Pääkkönen on suomen kielen lautakunnan jäsen, ja hän jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun yliopiston suomen kielen lehtorin virasta. Kirjoitus perustuu hänen jäähyväisluentoonsa, jonka hän piti suomen kielen opiskelijoille 8. toukokuuta 1996.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ajatusviiva –
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva, jota käytetään virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja poiston merkkinä. Ajatusviiva virkkeen …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Ajatusviiva – ja —
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se sisältyy useimmiten nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin mutta ei kirjoituskoneisiin. Ajatusviivan …
Artikkeli
Ajatusviiva ja välit
Suvi Syrjänen
Kysymys: Ajatusviivan ympärillä käytetään joskus sanavälejä, joskus ei. Onko tähän ohjetta? Vastaus: Ajatusviivaa käytetään eri …
Kysyttyä
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Sari Maamies, Erkki Savolainen
Kysymys: Kokemukseni mukaan on mahdotonta opettaa tutkielman kirjoittajia käyttämään johdonmukaisesti yhdysmerkkiä ajatusviivana siten, että yhdysmerkin …
Kysyttyä
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Minna Pyhälahti
Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on …
Kysyttyä