Lehdet
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli

Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Maija Länsimäki
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …
Taivutus ja johtaminen
Kirjoitettua murretta
Aila Mielikäinen
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …
Murteet ja slangi
Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys
Katariina Iisa
Teksti on kirjoittajan lahja lukijalle. Kun lahjansaaja on vastaanottanut lahjan, ei antaja voi enää muuttaa sitä, vaikka omaan tekstiinsä suhtautuisi kuinka mustasukkaisesti tahansa. Kirjoittaja ei voikaan kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisen tulkinnan yksittäinen lukija muodostaa tekstistä, sillä lukija rakentaa tekstin merkityksen suhteessa ei vain aiempiin tietoihinsa ja käsityksiinsä vaan myös suhteessa muihin teksteihin.
Artikkeli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Kirjoittajana kehittymisen eväät
Terhi Malmivaara
Kirjoituksista annettava palaute on tärkeä oppimisen ja opettamisen väline. Millaista on palaute, joka auttaa kirjoittajaa kehittymään? Terhi Malmivaara antaa tässä artikkelissaan äänen sekä palautetta antajille että vastaanottajille.
Kielen opetus ja oppiminen
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö
Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa lukijan huomioon. Neuvoja hyvän kielen kirjoittamiseen etsitään kielenkäytön oppaista ja kursseilta. Kuinka käy, kun kurssit on käyty? Noudatetaanko saatuja oppeja?
Kielen opetus ja oppiminen
Kirjoja ohjeiden tueksi
Riitta Eronen, Vappu Orlov
Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet …
Keskustelua
Kirkassilmä, silkohapsi
Linda Heinonen
”Matti on aina ollut herkkusuu.” ”Vuoden mämmikoura on valittu.” Yhdyssanoja herkkusuu ja mämmikoura ei ole helppo ymmärtää vain osiensa perusteella.
Yhteen vai erilleen
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Aila Mielikäinen
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Artikkeli