Siirry sisältöön

4/1989

Hallitaanko Suomea Helsingistä käsin?

Matti Sadeniemi

Aina silloin tällöin kuulee tai näkee jonkun paheksuvan sellaisia käsin-sanan käyttötapoja kuin Katselin tapausta sivusta …

Artikkeli

Huomioita kielteisistä ja myönteisistä ilmauksista

Matti Sadeniemi

Kielteinen lause eroaa hyvin usein vastaavasta myönteisestä muutenkin kuin finiittiverbin kohdalta. Silmäänpistävin tällainen erottava seikka …

Artikkeli

Itse-pronominin genetiivin käytöstä

Matti Sadeniemi

Setälän lauseopissa on kaksi itse-pronominin genetiivin käyttöä määrittävää kohtaa, nim. § 85, muist. 5: ”Itse …

Artikkeli

Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen

Matti Sadeniemi

SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …

Taivutus ja johtaminen

Kieli paljastaa. Kielenkäyttömme kuvastaa koko meidän henkistä olemustamme

Matti Sadeniemi

Kieli ei ole itsetarkoitus, se on ensi sijassa väline. Sen avulla ihminen tekee itsensä ymmärretyksi. …

Artikkeli

Matti Sadeniemen Kielikello

Esko Koivusalo

Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon perusti vuonna 1968 professori Matti Sadeniemi. Hän ehti toimittaa seitsemän Kielikellon numeroa …

Artikkeli

Mitä tehdä kuluneille kielikuville?

Matti Sadeniemi

Kieli on niin kuin yleensä sosiaaliset ilmiöt alttiina muodin vaihteluille: jokin sanonta tulee yhtäkkiä suosioon, …

Artikkeli

Muotisanoista muodostaa, taholta, toimesta

Matti Sadeniemi

Kielessä on muotinsa niin kuin muussakin ihmistoiminnassa. Joku keksii kerran puhua talouselämän julkisesta sektorista, ja …

Artikkeli

Passiivin käyttöä

Matti Sadeniemi

Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …

Artikkeli

Runo ja aika

Matti Sadeniemi

Juhana Cajanuksen v. 1683 painettu kuuluisa virsi alkaa näin, oikeinkirjoitus vain nykyaikaistettuna: Etkös ole, ihmisparka, …

Artikkeli