Siirry sisältöön

3/2000

Passiivista

Riitta Eronen

Tässä lehdessä tarkastellaan passiivia monesta eri näkökulmasta. Seuraavassa vielä pähkinänkuoressa passiivitapauksia, joista eniten kysytään Kielitoimiston …

Kysyttyä

Samaa sukua, eri maata: flaami vai hollanti

Saara Welin

Harri Mantila kirjoittaa tässä Kielikellossa meänkielestä (ks. Lue myös). Meänkielen ja suomen kielen suhde tuo …

Kysyttyä

Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä

Eeva-Leena Seppänen

Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.

Artikkeli

Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa

Paula Ehrnebo

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.

Artikkeli

Viestinnän vivahteita

Elina Heikkilä

Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.

Artikkeli