Siirry sisältöön

3/2000

Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa

Jussi Ojajärvi

Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.

Artikkeli

Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa

Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies

Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.

Kieli ja työelämä

Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?

Kaija Kuiri

Suomen kielen passiivin ominaisuuksiin kuuluu tekijän piilottaminen. Siksi passiivi on muun muassa tavallinen keino jättää ikävien asioiden tekijät nimeämättä. Toisaalta passiivia käytetään puhutussa kielessä monikon ensimmäisessä persoonassa, jossa tekijät ovat tunnetut. Ristiriidan ratkaisu löytyy passiivin merkityksestä.

Artikkeli

Kuka paljastuu passiivin takaa?

Annastiina Viertiö

Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.

Verbit

Käytännön nimitietoa

Sirkka Paikkala

Maiden nimiä verkossa Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n …

Artikkeli

Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä

Harri Mantila

Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.

Artikkeli

Mikä kumman tietoyhteiskunta?

Anna Uusitalo

Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.

Artikkeli

Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?

Jaakko Anhava

Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.

Yleiskieli ja puhekieli

Naurettava š

Pasi Linnus, Sari Maamies

On tunnettu tosiasia, että varmat totuudet eivät ole naurettavia. Eihän se, mikä on täydellisen syvällisesti …

Keskustelua

Ortografian ikuisuuskysymys

Sari Maamies

Kielitoimiston kirjahyllyssä on pieni kymmensivuinen lehtinen, jolla on lukijaan vetoava nimi ”Parantakaamme oikeinkirjoitustamme kirjaimilla Š …

Artikkeli