3/1985
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Artikkeli
Lauri Kettunen viron ja suomen huoltajana
Esko Koivusalo
Sata vuotta sitten, 10. syyskuuta 1885, syntyi Savon sydämessä Joroisissa Lauri Einari Kettunen, suomen ja sen lähisukukielten monipuolinen tutkija ja poikkeuksellisen ahkera tieteen matkamies. ”Ei ole sitä itämerensuomalaista kieltä tai murretta, jota Kettunen ei olisi tutkinut, eikä sitä kielialueen kolkkaa, jossa hän ei olisi keruuretkillään liikkunut. Olisi mahdotonta kuvitella nykyistä itämerensuomalaisten kielten tutkimusta ilman Kettusen suorittamaa perustavaa keräys- ja tutkimustyötä.” Näin kirjoitti nykyinen akateemikko Lauri Posti aikakauslehti Virittäjässä, joka julkaisi 1945 juhlanumeron Lauri Kettusen 60-vuotispäivän kunniaksi.
Artikkeli
Levikki lisääntyi 10 000:lla
Marja Lehtinen
Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.
Artikkeli
Murteiden jäljittelyn salakareista
Paavo Pulkkinen
Murteen avulla on mahdollista antaa tekstille mehukkuutta ja paikallisväriä. Etenkin humoristista sävyä tapailtaessa murre saattaa olla tehokas tyylikeino. Jotta murre vaikuttaisi kirjoittajan tarkoittamalla tavalla, sen on kuitenkin oltava riittävän aitoa.
Murteet ja slangi
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli
Pelaaja ja peluri
Jotkut urheilutoimittajat ovat ruvenneet käyttämään joukkuelajien jäsenistä erheellisesti sanaa peluri. Tämä sana tarkoittaa uhkapelin harrastajaa, …
Artikkeli
Poikkitieteistä pois
Lehdissä käytetään toisinaan nimitystä poikkitieteellinen vastaamassa ruotsin sanaa tvärvetenskaplig ja englannin sanaa interdisciplinarity. Joskus näkyy …
Artikkeli
Ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus
Sanoilla ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus on merkitysero. Ystäväpalvelu tarkoittaa vapaaehtoista, esimerkiksi seurakuntien tai Punaisen Ristin järjestämää …
Artikkeli