2019
Juhlasta jouluun
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä tulee sana joulu? Onko sillä jotain tekemistä ruotsin jul-sanan kanssa? Vastaus Kyllä on, …
Sanojen taustaa
Jälleen mosat tetsaavat
Tuulia Sinervo
Asepalvelusaika tietää tuoreille varusmiehille paljon uutta ihmeteltävää ‒ jopa oman erikoistuneen slanginsa. Oheiseen listaan on kerätty joitakin kultaisen 80-luvun helmiä ja nykypäivän nasautuksia, joilla voit testata, ymmärrätkö ”inttiä”.
Kielivoimistelua
Kansainvälisyyttä
Sari Maamies
Kun Googleen kirjoittaa hakusanan ”kansainvälisyys”, saa alle sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Hakutuloksia selatessa huomio …
Toimitukselta
Katoavatko konttorit?
Kirsti Aapala
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Murteet ja slangi
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Petri Lauerma
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Julkaisuja
Kielipolitiikan ja kielikoulutuksen yhtymäkohdat tarkastelussa
Henna Leskelä
Taina Saarisen, Pirkko Nuolijärven, Sari Pöyhösen ja Teija Kangasvieren toimittama Kieli, koulutus, politiikka: Monipaikkaisia käytänteitä …
Julkaisuja
Kielitaito monipuolistaa ajattelua
Sampsa Peltonen
Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää muun muassa arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?
Kieli ja työelämä
Kissankulmat ja Ruikonperät todellisuudessa
kyläkuntien nimet Suomessa
Tiina Manni-Lindqvist
Asukkaat hahmottavat kotikulmiaan usein hienovireisesti. Virallisten eli maarekisteriin merkittyjen kylien lisäksi nimiä on annettu myös muulle asutukselle. Astrid Lindgrenin luomalla Kissankulmalla ja Jaakko Tepon laulujen Ruikonperällä on vastineita todellisuudessa. Millaisia ne ovat? Miten epävirallisia kyliä, taloryhmiä ja kulmakuntia on nimetty eri puolilla Suomea?
Paikannimet
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Matti Räsänen
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Kansalliskielet
Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?
Hanna Virtakangas
Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen