2008
Kipu polttaa, tuhoaa ja opettaa
metafora ja kivun kielentäminen
Riina Klemettinen
Kaikki tuntevat joskus kipua. Kivusta on myös voitava kertoa muille ihmisille. Aina oman tuntemuksen selittäminen toiselle ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Miten siis oikeastaan puhumme kivusta?
Merkitys
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö
Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa lukijan huomioon. Neuvoja hyvän kielen kirjoittamiseen etsitään kielenkäytön oppaista ja kursseilta. Kuinka käy, kun kurssit on käyty? Noudatetaanko saatuja oppeja?
Kielen opetus ja oppiminen
Kohtalo lusikassa
Pauliina Peltokorpi
Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.
Murteet ja slangi
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Raija Moilanen
Mitä kirjoittaminen on, ja miten sitä tulisi opettaa ja arvioida? Uusimpia näkemyksiä tästä esittelee Kimmo …
Julkaisuja
Kryptistä
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi …
Sananvalinta
Kuvaannollinen ja havainnollinen
Marjatta Palander
Sanojen kuvaannollinen ja havainnollinen oikeakielisestä asusta näyttää olevan epävarmuutta. Siitä kertovat seuraavat asiateksteistä ja Internetistä …
Kysyttyä
Laitteesta puuttui lisävarusteet
Raija Moilanen
Kirjoitetussa asiasuomessa predikaatti noudattaa tavallisesti subjektin lukua. Eräät lausetyypit saavat kuitenkin kirjoittajan epäröimään verbin muodon valinnassa.
Yksikkö vai monikko
Länsirintamalta vaikka mitä uutta
Jaakko Anhava
Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet voivat olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kielellisenä haasteena suomella on pelkästään länsirintama, eikä sen osalta ikävä kyllä voida sanoa: ”Ei mitään uutta.”
Muiden kielten vaikutus
Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet
Nisäkäsnimistötoimikunta on julkistanut syksyllä 2008 ehdotuksensa maailman nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi (http://www.fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/). Suomen kielen lautakunta käsitteli …
Suomen kielen lautakunta
Maakravun murheenkryyni
Heikki Hurtta
Suomen murteiden sanakirjan toimittajan aineslähteenä on Suomen murteiden sana-arkisto, jonne kootut murresanatiedot ovat sanakirjantoimittajan työn perusta. Sanakirjan artikkelissa esitetään sanan merkitykset, käyttötavat ja murreasut. Ennen kuin sana-artikkeli on valmis, on ratkaistava monta kysymystä. Esimerkkinä ovat kr-alkuiset sanat.
Murteet ja slangi