Siirry sisältöön

2008

Kipu polttaa, tuhoaa ja opettaa
metafora ja kivun kielentäminen

Riina Klemettinen

Kaikki tuntevat joskus kipua. Kivusta on myös voitava kertoa muille ihmisille. Aina oman tuntemuksen selittäminen toiselle ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Miten siis oikeastaan puhumme kivusta?

Merkitys

Kirjoittajien koulutus kannattaa

Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö

Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa lukijan huomioon. Neuvoja hyvän kielen kirjoittamiseen etsitään kielenkäytön oppaista ja kursseilta. Kuinka käy, kun kurssit on käyty? Noudatetaanko saatuja oppeja?

Kielen opetus ja oppiminen

Kohtalo lusikassa

Pauliina Peltokorpi

Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.

Murteet ja slangi

Kokonaisvaltainen kirjoittaminen

Raija Moilanen

Mitä kirjoittaminen on, ja miten sitä tulisi opettaa ja arvioida? Uusimpia näkemyksiä tästä esittelee Kimmo …

Julkaisuja

Kryptistä

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi …

Sananvalinta

Kuvaannollinen ja havainnollinen

Marjatta Palander

Sanojen kuvaannollinen ja havainnollinen oikeakielisestä asusta näyttää olevan epävarmuutta. Siitä kertovat seuraavat asiateksteistä ja Internetistä …

Kysyttyä

Laitteesta puuttui lisävarusteet

Raija Moilanen

Kirjoitetussa asiasuomessa predikaatti noudattaa tavallisesti subjektin lukua. Eräät lausetyypit saavat kuitenkin kirjoittajan epäröimään verbin muodon valinnassa.

Yksikkö vai monikko

Länsirintamalta vaikka mitä uutta

Jaakko Anhava

Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet voivat olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kielellisenä haasteena suomella on pelkästään länsirintama, eikä sen osalta ikävä kyllä voida sanoa: ”Ei mitään uutta.”

Muiden kielten vaikutus

Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet

Nisäkäsnimistötoimikunta on julkistanut syksyllä 2008 ehdotuksensa maailman nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi  (http://www.fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/). Suomen kielen lautakunta käsitteli …

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Maakravun murheenkryyni

Heikki Hurtta

Suomen murteiden sanakirjan toimittajan aineslähteenä on Suomen murteiden sana-arkisto, jonne kootut murresanatiedot ovat sanakirjantoimittajan työn perusta. Sanakirjan artikkelissa esitetään sanan merkitykset, käyttötavat ja murreasut. Ennen kuin sana-artikkeli on valmis, on ratkaistava monta kysymystä. Esimerkkinä ovat kr-alkuiset sanat.

Murteet ja slangi