Siirry sisältöön

2007

Työperusteinen vai työperäinen maahanmuutto

Raija Moilanen

Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, kunnat ym. ovat viime aikoina laatineet työvoiman saantiin liittyviä ohjelmia. Niitä laaditaan …

Kysyttyä

Urpaanit parpaarit. Oikeinkirjoituksen ja oikeinääntämyksen kysymyksiä

Riitta Korhonen

Vankkana elää uskomus, että suomea puhutaan niin kuin kirjoitetaan – ja päinvastoin. Missä määrin se pitää paikkansa? Entä miten uudet vieraat sanat tulevat suomeksi, yhtäältä kirjoituksessa ja toisaalta puheessa?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen

Emilia Laurila

Kieli, etenkin sen sanasto, muuttuu jatkuvasti. Uudet asiat ja ilmiöt tuovat mukanaan uusia sanoja, uudissanoja. …

Julkaisuja

Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen

Aino Piehl

EU luopui kesäkuun huippukokouksessa perustuslakisopimuksestaan ja päätti tehdä välttämättömät muutokset toimintaansa laatimalla uuden sopimuksen, jolla …

Kysyttyä

Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Uusia sanoja muista kielistä lainautuu meille koko ajan, ei vähiten ruoka-alalle. Miten ne saadaan osaksi mahdollisimman luontevaa suomea?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Varrella Nokianvirran

Elina Wihuri

Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. …

Kysyttyä

Vielä kirkkoherrasta

Timo Alanen, Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …

Kysyttyä

Virossa opiskellaan suomea

Järvi Lipasti

Virossa suomen kieltä kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja sitä halutaan opiskella. Seuraavassa Suomen Viron-instituutissa työskentelevä kulttuurisihteeri …

Kielen opetus ja oppiminen

Wikittelyä

Ari Piira

Internetissä yleistyvät Wikipedian kaltaiset sivustot, joiden tekemiseen voi osallistua kuka vain. Tähän moderniin yhteistyömuotoon viittaa …

Kysyttyä

Ylämummo värähtelee

Jenni Viinikka

Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.

Merkitys