2000
Mikä kumman tietoyhteiskunta?
Anna Uusitalo
Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.
Artikkeli
Milloin lyhenteitä tarvitaan?
Sari Maamies
Sanoma- ja aikakauslehtiä sekä erikoisaloja käsittelevää tekstiä lukeva törmää väistämättä kirjainyhdistelmiin, lyhennettyihin sanoihin ja sanojen …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.
Yleiskieli ja puhekieli
Miten lyhennettä taivutetaan?
Sari Maamies
Lyhenteisiin, myös mittayksikköjen lyhenteisiin ja tunnuksiin, on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. Päätteen muotoon ja liittämistekniikkaan …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Miten lyhennetään?
Sari Maamies
Iso osa arkipäivän teksteissä esiintyvistä lyhenteistä on vanhoja ja käytössä vakiintuneita, mutta joskus on tarve …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä
Raija Lehtinen
Valtava, Lumo, toko, sava ja tupo – ilman lyhennesanoja emme ilmeisesti tule toimeen. Onkohan enää ylipäätään mahdollista aloittaa uutta hanketta nimeämättä sitä iskevällä kirjainyhtymällä? Parhaimmillaan lyhennesanat ovat käytännöllisiä ja hauskojakin, mutta lyhyyden kääntöpuoli on merkityksen hämärtyminen.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna
Pirjo Hiidenmaa
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen taidot ovat osoittautuneet heikoiksi ja ennen muuta kovin vaihteleviksi. Toisten taidot ovat laajat ja monipuoliset, mutta paljon on myös niitä, jotka osaavat vain niukasti tai eivät juuri lainkaan.
Artikkeli
Naurettava š
Pasi Linnus, Sari Maamies
On tunnettu tosiasia, että varmat totuudet eivät ole naurettavia. Eihän se, mikä on täydellisen syvällisesti …
Keskustelua
Nooniljoona ruusua?
Lars Runeberg
Riitta Hyväriselle ruusuja siitä, että hän selvitti Kielikellossa 3/2000 ansiokkaasti, miten ”yllättävän suurillekin luvuille on …
Keskustelua
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet