Siirry sisältöön

2000

Inuit, inuitti ja inuiitti

Sari Maamies

Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Juristille kieli on tekninen väline

Riitta Hyvärinen

Oikeusministeriön tarkastustoimistossa työskentelee väkeä, joka huoltaa lakikieltä. Toimiston päällikkö Markku Tyynilä kertoo työstään ja suhteestaan kieleen.

Kieli ja työelämä

Keskustelua ”maakunnan liiton” monikosta

Sari Maamies, Helinä Tuominen

Kielikellon numeron 1/2000 Kysyttyä-palstalla (ks. Lue myös) käsiteltiin yleisesti termiä maakunnan liitto ja erityisesti sen …

Kysyttyä

Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa

Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies

Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.

Kieli ja työelämä

Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?

Kaija Kuiri

Suomen kielen passiivin ominaisuuksiin kuuluu tekijän piilottaminen. Siksi passiivi on muun muassa tavallinen keino jättää ikävien asioiden tekijät nimeämättä. Toisaalta passiivia käytetään puhutussa kielessä monikon ensimmäisessä persoonassa, jossa tekijät ovat tunnetut. Ristiriidan ratkaisu löytyy passiivin merkityksestä.

Artikkeli

Kielen vuosituhannet

Ulla-Maija Kulonen

Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.

Artikkeli

Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja

Anja Malm

Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.

Artikkeli

Konsultti konsultoi

Sari Maamies

Konsultoida-verbi tarkoittaa niin Nykysuomen sanakirjan kuin Suomen kielen perussanakirjankin mukaan neuvottelemista ja neuvojen kysymistä. ”Konsultoida …

Kysyttyä

Kuka paljastuu passiivin takaa?

Annastiina Viertiö

Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.

Verbit

Käytännön nimitietoa

Sirkka Paikkala

Maiden nimiä verkossa Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n …

Artikkeli