Siirry sisältöön

2/2004

”Sanasuosituksia”

Matti Punttila

Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.

Uudissanat

Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos

Heikki Hurtta

Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Eurooppa ja Euroopan unioni

Aino Piehl

Sanoja Eurooppa ja eurooppalainen käytetään teksteissä yhä useammin viittaamaan koko maanosan sijasta pelkästään Euroopan unioniin, …

Kysyttyä

Leikkivä kieli

Riitta Eronen

Kieli on ihmeellinen instrumentti – onhan se paitsi tiedon myös mitä erilaisimpien tunteiden välittäjä. Kielellä …

Toimitukselta

Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin

Outi Paloposki

Käännökset ovat vaikuttaneet suomen kirjakielen kehitykseen ratkaisevasti. Käännöksiä on eri aikoina tehty kovin erilaisin perustein, ja niitä on nimitettykin eri tavoin: milloin on puhuttu suomennoksista, milloin käännöksistä tai mukaelmista. Eri aikakausien erilaiset käsitykset näkyvät suomennostenkin historiassa.

Kääntäminen ja tulkkaus

Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri

Pentti Järvinen

Kielikellossa 1/2004 (ks. Lue myös) kysyttiin termiä sekä matkustajia että rahtia ottavalle laivalle. Vastauksessa todettiin, …

Kysyttyä

Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?

Raija Moilanen

Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli …

Kysyttyä

Näkyykö taivaalla salamia?

Salli Kankaanpää

Sanan salama monikkotaivutus aiheuttaa joskus päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa salamoita vai salamia? Yleiskielessä salama taipuu monikossa …

Kysyttyä

Onko sää sateista vai sateinen?

Salli Kankaanpää

Kesälomalaista ärsyttää, jos usein ennustetaan sateista säätä. Myös ennusteen muoto kiinnittää huomiota. Vaikka voi hyvin …

Kysyttyä

Rakkaiden lintujen monet nimet

Kirsti Aapala

Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset