2/1986
Julkisuuden puhekielen ongelmat
Esko Koivusalo
Kirjoitetun ja puhutun kielen eroista oli Kielikellossa 3 (1970) Pauli Saukkosen valaiseva artikkeli ”Puhekielen luonteesta”. …
Artikkeli
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Millaista suullista viestintätaitoa elinkeinoelämän johtoportaan katsotaan tarvitsevan?
Reijo Maunula
Millaista kielenpartta pitäisi käyttää sen, joka esiintyy yrityksen tai organisaation edustajana? Puhujan pitäisi osata valita varma vaihtoehto. Jonkun on pystyttävä opastamaan häntä valinnassa, elleivät peruskoulu ja akateemiset opinnot ole antaneet hänelle riittävän monipuolista kielenkäyttötaitoa. Elinkeinoelämän näkökulmasta puhekielen ongelmia valotti maisteri Reijo Maunula, Johtamistaidon opiston kehitysjohtaja.
Artikkeli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Esko Koivusalo
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Yleiskieli ja puhekieli
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli
Nykysuomen murtuvat murrerajat
Aila Mielikäinen
Aiemmin suomen kielen tutkimuksen päähuomio oli vanhoissa kansanmurteissa. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on suuntautunut nykypuhekieleen. Miten vanhat ja nuoret eri puolilla Suomea puhuvat, murretta vai yleiskieltä vai niiden väliltä? Dosentti Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sekä vanhaa murretta että nykypuhekieltä. Hän pyrkii alustuksessaan selvittämään, millainen puhe Suomessa on nykyisin todella yleistä ja mistä sen piirteet ovat peräisin.
Artikkeli
Yleispuhekielemme synty
Osmo Ikola
Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.
Artikkeli