2/1985
Julkisten rakennusten nimet
Saara Welin
Julkisten rakennusten nimiä joutuvat tiheästi käyttämään mm. päivälehtien uutis- ja artikkelitoimittajat. Myös tietoteosten kaupunkien esittelyissä ja matkailuoppaissa, erityisesti niiden kuvateksteissä ja nimiluetteloissa rakennusten nimet ovat keskeistä ainesta. Verrattuna suomen erisnimien oikeinkirjoitusohjeiden ja -käytännön yleiseen selkeyteen ja vakiintuneisuuteen on rakennusten nimien kirjoittaminen silmiinpistävän kirjavaa ja horjuvaa.
Artikkeli
Kaavanimien oikeinkirjoituksesta
Aino Sinisalo
Kaavanimet ovat asemakaavoitetun alueen nimiä. Ne kirjoitetaan samojen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kuin muut paikannimet. Kaavanimistön kirjoitusasuissa vallitsee valitettavan suuri kirjavuus, jopa yhden kaupungin nimistössä, saati sitten eri kaupunkien nimien kesken. Syynä lienee osaksi se, että ensimmäisiä nimiä annettaessa eivät oikeinkirjoitusperiaatteet ole olleet vielä täysin vakiintuneet eivätkä näin ollen nimenantajien tiedossa. Kun kaupunki on kasvanut ja uusille asuma-alueille on ollut luotava uutta nimistöä, näitä annettuja nimiä on kirjoitettu vallitsevien sääntöjen mukaan, mutta vanhojen nimien kirjoitusasuja ei ole voitu samalla korjata, koska nimet ovat kaavan osa ja nimien korjaukset merkitsisivät kaavan muutosta. Vasta kun asemakaavaa on muusta syystä muutettu, on vanhoja nimistön oikeinkirjoitusvirheitä pyritty samalla korjaamaan.
Artikkeli
Kaavanimistön suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Nimistönhuollon puutteellisuus tuntuu nykyisin pahiten kaavanimistössä. Elämme suunnittelun aikakautta, mutta nimistönsuunnittelua tuskin tunnetaan tai tunnustetaan samalla tavalla osaksi rakennetun ympäristömme luomista kuin esim. asutusalueiden, liikenneväylien ym. suunnittelu. Nimet ovat kuitenkin olennainen osa asemakaavaa, välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme. Annetut kaavanimet hahmottavat ja luovat elinympäristöämme yhtä lailla kuin vuosisatojen kuluessa syntyneet perinteiset paikannimemme.
Artikkeli
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen