2/1984
”uutisoida”
Anneli Räikkälä
Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina …
Artikkeli
EEC ja EC
Anneli Räikkälä
Lyhenteitä EEC ja EC käyttävät monet kirjoittajat ikään kuin ne merkitsisivät samaa. Ne tarkoittavat kuitenkin …
Artikkeli
hapan laskeuma
Anneli Räikkälä
Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta …
Artikkeli
henki ja henkilö
Anneli Räikkälä
Viime kesänä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan eräs kielitoimiston puhelinneuvontaan soittanut mies oli närkästynyt siitä, että kisakatsomossa …
Artikkeli
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Esko Koivusalo
Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä …
Artikkeli
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Matti Vilppula
Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.
Artikkeli
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Paavo Pulkkinen
Suomen kieltä on tapana pitää omillaan toimeentulevana kielenä. Ulkomaiset suomen kielen opiskelijat – joita muuten on enemmän kuin äkkipäätään luulisikaan – tuntevat huomattavaksi vaikeudeksi sen, että sanasto on indoeurooppalaisten kielten kannalta enimmäkseen outoa, vasiten opeteltavaa. Tarkemmin asiaan syventyvä huomaa kyllä, että suomikin on aikojen kuluessa ominut tavattomasti aineksia vieraista kielistä. Niitä ei vain ole aina helppo erottaa omapohjaisista ilmauksista.
Artikkeli
Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista
Osmo Ikola
Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien …
Artikkeli
uudis- vai uutis-
Anneli Räikkälä
Keittääkö suomalainen uudisasukas uudispuuroa vai uutisasukas uutispuuroa? Sanat uudis- ja uutis- yhdyssanan alku- eli määriteosana …
Artikkeli