1987
Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä
Kimmo Linkama
Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …
Keskustelua
Kielenhuoltoterveisiä Unkarista
Harri Mantila
Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …
Keskustelua
Myi vai möi?
Anneli Räikkälä
Neste möi kaksi laivaa ja ostaa akkutehtaan. Pitkään pyörinyt huhumylly pysähtyi vasta Rauma-Repolan syliin. Suku …
Artikkeli
Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät
Eeva Maria Närhi
Kun käännetään tekstejä muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä meidän latinaiseen kirjoitusjärjestelmäämme, jää kääntämättä yksi kielen alue, …
Artikkeli
Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Helena Lehečková
Tšekin kielessä puhe- ja kirjakielen ero on poikkeuksellisen suuri. Eroja on paitsi sanastossa ja ääntämisessä myös kieliopillisissa muodoissa. Tšekin puhe- ja kirjakielen eroja ja niihin johtanutta kehitystä käsittelee tässä artikkelissa filosofian tohtori Helena Lehečková, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tšekin kielen lehtorina. Artikkeli oli alkuaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstölle pidetty koulutusluento.
Artikkeli
Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi
Pirjo Rantalainen
Käsitykset siitä, mitä kielentarkistus on, vaihtelevat laidasta laitaan: joku olettaa sen olevan vain pilkkujen lisäämistä, toinen ymmärrettävyyden tarkistamista, kolmas jopa tekstin toimittamista epämääräisestä aineistosta. Kielitoimiston kielentarkistus- ja koulutustehtävissä työskennellyt Pirjo Rantalainen käsittelee seuraavassa kielentarkistuksen esiin nostamia kysymyksiä erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia kielentaitoja paikkaamaan kielentarkistusta tarvitaan
Artikkeli
Opettajien risut ja ruusut
Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen
Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …
Keskustelua
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Passiivin kertausta
Anneli Räikkälä
Monilta kirjoittajilta näkyy unohtuneen, miten passiivi muodostetaan. Kertausta tuntuu kaipaavan kaksi seikkaa. Kaikissa passiivin myöntävissä …
Artikkeli
Ranskankermaa ruokiin
Raija Lehtinen
Kaupoista saa nykyään ostaa monenlaiseen ruoanvalmistukseen sopivaa miedosti hapatettua kermaa. Kerma on Suomessa tehtyä, mutta …
Artikkeli