Siirry sisältöön

1985

Levikki lisääntyi 10 000:lla

Marja Lehtinen

Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.

Artikkeli

Meritekniikka

Joukkoviestimissä puhuttiin äskettäin Norjan offshore-näyttelystä (ja off shore- tai off-shore-näyttelystä). Kuinka moni suomalainen mahtoi ymmärtää? …

Artikkeli

Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?

Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä

Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.

Artikkeli

Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?

Esko Koivusalo

Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.

Artikkeli

Murteiden jäljittely

Antti Hakala

Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti …

Artikkeli

Murteiden jäljittelyn salakareista

Paavo Pulkkinen

Murteen avulla on mahdollista antaa tekstille mehukkuutta ja paikallisväriä. Etenkin humoristista sävyä tapailtaessa murre saattaa olla tehokas tyylikeino. Jotta murre vaikuttaisi kirjoittajan tarkoittamalla tavalla, sen on kuitenkin oltava riittävän aitoa.

Murteet ja slangi

Nimetä – nimittää

Taru Kolehmainen

Erään osakeyhtiön hallituksen kokouksesta tiedotettiin seuraavasti: ”Hallitus nimesi kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi syyskuun alusta lukien toimittaja …

Artikkeli

Onko ruoka tuimaa?

Maija Länsimäki

Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?

Artikkeli

Onko tunnettuus jo tuttu

Raija Lehtinen

Tunnettuus ei ole vielä kovin tunnettu sana, vaikka se on ollut jonkinvertaisessa käytössä jo parikymmentä …

Artikkeli

Pelaaja ja peluri

Jotkut urheilutoimittajat ovat ruvenneet käyttämään joukkuelajien jäsenistä erheellisesti sanaa peluri. Tämä sana tarkoittaa uhkapelin harrastajaa, …

Artikkeli