Ison kirjaimen käyttö kampanjan, teemapäivän tai ohjelman nimessä kertoo, että tapahtuma on nimeämällä haluttu erottaa muista vastaavista. Esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa järjestettävästä tietynsisältöisestä Kielenhuoltopäivästä tiedotettaessa siitä käytetään isoa alkukirjainta (vaikka yleisesti voidaan toki puhua kielenhuoltopäivästä siinä kuin vaikkapa retkipäivästäkin). Kielenhuoltopäivä voidaan nähdä tuotteena, jolla on oma suunniteltu ohjelmansa ja sisältönsä; se ei ole mikä tahansa kielenhuoltopäivä. Vastaavia ovat esimerkiksi koulujen teemapäivien ja -viikkojen, erilaisten tapahtumien ja mitä moninaisimpien kampanjoiden ja ohjelmien nimet, jotka siis voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Ne ovat ikään kuin ”brändejä” eli tuotemerkkejä – ja tuotteistaminenhan kuuluu ajan henkeen.
Alkukirjaimen viesti
Silmäilin eräänä kevättalven päivänä ruokajonossa lounaslistaa, kun huomioni kiinnittyi erään annoksen nimen lopussa olleeseen lyhenteeseen MKK. Sen merkitys selvisi kuitenkin pian, sillä jonossa vieressäni ollut kertoi, että lyhenne tarkoittaa ’Miljoonan Kilon Keikkaa’. Kyse oli valtakunnallisesta työhyvinvointikampanjasta, jonka tavoitteena oli saada 200 000 suomalaista kevyiden ruoka-annosten avulla pudottamaan viisi kiloa painostaan (yhteensä miljoona kiloa...).
”Miljoonan Kilon Keikan” kirjoitusasukin kiinnitti huomiota: kolmiosaisen nimen jokainen sana alkoi isolla kirjaimella. Samantapaisiin nimiasuihin törmää nykyään harva se päivä. Erääksi selitykseksi on annettu englannin kielen mallia. Englannin ilmauksiahan on suomenkielisessä tekstissä vaikka kuinka: Yritys hakee yksikköönsä Group Controlleria, lähdetään kuntoilemaan Junior Sports Clubiin tai muotoillaan hiukset Wellan High Hair -tuotteilla. Myös useat täysin suomalaistenkin yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja lehtien moniosaiset nimet kirjoitetaan samaan tapaan (vrt. Mikkonen: Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä, ks. Lue myös).
Isojen kirjainten suosiolla voi olla muitakin selityksiä. Kun tavoitellaan painokkuutta, niiden avulla voidaan esimerkiksi mainoksessa korostaa jotain asiaa: Ole Viileä – osta aurinkolasit. Eräs matkatoimisto kehottaa lähtemään Kaupunkilomalle Euroopan Sydämiin. Säännöistä poikkeavilla valinnoilla pyritään kiinnittämään lukijan huomio. Mukava-hanke Muistuttaa KasvatusVastuusta. SaloRantala Soi! Mustan Pitsin yö, Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel.
Mainoksissa oikeinkirjoitussääntöjä rikotaan joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Esimerkiksi yhdyssanojen osia saatetaan sanan sisälläkin korostaa isolla alkukirjaimella: ”PerheLipulla” saat lisäetuja; henkilökohtaisella ”LomaPassilla” voit matkustaa kaikkien junien toisessa luokassa. Taustalla voi myös olla pyrkimys nimiasun kuvallisuuteen ja logomaisuuteen (Heikkilä: Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?, ks. Lue myös).
Yleiskielen sääntö pätee
Samankin nimen kirjoitusasu voi vaihdella eri tilanteissa. Esimerkiksi lehden kannessa nimi on kirjoitettu yhteen, mutta lehden esittelysivuilla erikseen (HyväTerveys). Organisaatio tai järjestäjä voi itse kirjoittaa kampanjastaan nimellä Miljoonan Kilon Keikka tai Kotkan Meripäivät, mutta esimerkiksi sanomalehdissä ja verkkosivuilla noudatetaan suositusten mukaista kirjoitusasua Miljoonan kilon keikka ja Kotkan meripäivät. Alun perinkin suositusten mukaisia kirjoitusasuja on sentään paljon: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat; Maailma kylässä -festivaali; Pallo haltuun -seminaari, Kansallinen metsäohjelma 2010 ja Koulutus tulevaisuuden Euroopassa -seminaari.
Oikeaa kirjoitusasua etsivän on helpottavaa tietää, että hän voi noudattaa yleiskielen sääntöjä ja valita suositusten mukaisen kirjoitustavan, vaikka logossa tai kampanjanimessä näin ei olisikaan tehty.