Lukusanat kolme, neljä, seitsemän ja kymmenen esiintyvät määriteosana nominatiivialkuisissa yhdyssanoissa enimmäkseen asussa kolmi-, neli-, seitsen- ja kymmen-, esim. kolminumeroinen, neliapila, seitsenhaarainen, kymmenluku. Samoin käytetään yhdyssanoissa asua tuhat, vaikka irrallisena tapaa myös nominatiivia tuhannen (tuhatlukuinen – tuhannen miestä). Käytäntö kuitenkin horjuu, ja lyhyempien muotojen sijasta esiintyy yhdyssanoissa myös pitempiä. Kielilautakunta käsitteli näitä asuja v. 1954 ja totesi seuraavan:
1. Yhdyssanoissa, joiden määriteosa on yhdistämätön, on lyhyempi asu vallitseva: kolmiapila, nelisahaus, seitsentähdet; kolmiheteinen, nelijalkainen, kymmensäikeinen. Adjektiiveista esiintyy jonkin verran myös pitempää asua: neljäniitinen, seitsemänkuukautinen, vaikka lyhyet asut ovat tavallisempia.
2. Yhdyssanat, joiden määriteosa palautuu lukusanan + partitiivin muodostamaan yhdyssanaan tai sanaliittoon, ovat myös enimmäkseen lyhytasuisia: kolmikymmenhenkinen, nelitoistapäinen, seitsensatavuotinen, kymmentuhatlukuinen ; kolmijohdinverkko, nelimastolaiva, seitsenpistepirkko, kymmensormijärjestelmä. Partitiivia vastaa näissä siis nominatiivi: kolmekymmentä – kolmikymmen-, neljä mastoa – nelimasto-, ei kuitenkaan luvuissa 11–19 (nelitoistavuotias). Pitempiasuiset sanat tyyppiä neljäkymmenvuotias tai seitsemänsataavuotinen eivät ole suositeltavia. Murtoluvuissa kuitenkin aina: kolmekahdeksasosatahti
3. Yhdyssanat, joiden määriteosana on eri lukuyksiköitä (ykkösiä, kymmeniä, satoja jne.) sisältävä lukusana, ovat pitkämuotoisia, esim. kolmekymmentäneljävuotias, neljäsataaseitsemänkymmentäkertainen, tuhatseitsemänsataaluku. Tällaiset sanat kirjoitetaan yleensä numeroita käyttäen.