Loppukesän 2016 villitys Pokémon Go ‑peli toi mukanaan uusia sanoja, sellaisia kuin taskuhirviö (pelin hahmo, englannin pocket monster), lure (engl. ’houkutin’) ja digitaalinen esine. Viimeksi mainittu liittyy lisättyyn eli täydennettyyn todellisuuteen, käsitteeseen, joka myös nyt tuli entistä laajemmin tutuksi pelin yhteydessä. Kalle Saarikangas selvitti asiaa blogissaan 8.8.2016: ”Peli käyttää laajennettua/lisättyä todellisuutta hyväkseen luomalla Pokémonin virtuaalisesti todelliseen maailmaan. Peli luo laajennetun digitaalisen tason ympäröivän maailman päälle.”
Sanastokeskus TSK:n Termitalkoissa vuonna 2008, jolloin ensisijaisena on pidetty ilmausta täydennetty todellisuus. Sitä selitetään seuraavasti: ”aistihavaintojen kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön havainnointiin on liitetty tietotekniikan tuottamaa tietoa”. Lisäksi huomautetaan, että tulevaisuudessa täydennettyyn todellisuuteen voinee päästä esimerkiksi silmälappunäytön tai matkapuhelimen näytön avulla: ”Jos käyttäjä katsoo vaikkapa katunäkymää näytön kautta, hän voi nähdä esimerkiksi kauppojen aukioloajat ja erikoistarjoukset tai ravintoloiden ruokalistat.” (www.tsk.fi)
Lisätty todellisuus on suora käännös englannin sanoista augmented reality (lyhenne AR). Käännös voi särähtää korvaan, koska verbin lisätä yhteydessä olisi odotuksenmukaista kertoa, mitä johonkin on tai ei ole lisätty (ei lisättyä sokeria). Rinnakkainen tapaus on kuitenkin jo vanhastaan ollut olemassa, nimittäin kirjamaailmaan liittyvä lisätty painos. Sillähän tarkoitetaan, että teoksen uuteen painokseen on lisätty jotain, vaikkei kerrotakaan mitä.