Viime aikoina usein esillä ollut sana liittouma, merkityksessä ’liitto, yhteenliittymä’, on herättänyt kysymyksiä. Monen mielestä pitäisi käyttää sanaa liittoutuma, kun on olemassa verbi liittoutua. Totta toinen puoli – liittoumakin on käypä muoto. Esimerkiksi CD-Perussanakirjassa ne esitetään rinnakkaisina. Tämäntyyppisiä sanapareja on kielessämme runsaasti: jakautuma ~ jakauma; keräytymä ~ keräymä; painautuma ~ painauma; risteytymä ~ risteymä. Yleensä ma-, mä-johtimella muodostetaan teon tuloksen nimiä utua-, ytyä-loppuisista verbeistä, esimerkiksi jakautua, keräytyä. Niiden rinnalle syntyneet lyhyemmät muodot ovat johdoksia -uta-, -ytä-loppuisista verbeistä, esimerkiksi jakauta, risteytä. Kirjakieleen ja huoliteltuun puhekieleen tällaisten verbien ei katsota kuuluvan, mutta murteista ne ovat tuttuja.