Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Silva Kiuru

Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens

Silva Kiuru

Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …

Vanha kirjakieli

”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä

Silva Kiuru

1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.

Vanha kirjakieli

Agronomi mutta aggressiivinen. Konsonanttiyhtymistä ja niiden kirjoitusasusta

Silva Kiuru

Äänteiden lukumäärä on eri kielissä, joskus läheisissä sukukielissäkin, erilainen, ja äänteiden merkkien eli kirjainten määrät …

Artikkeli

Yksikkö vai monikko?

Silva Kiuru

Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka …

Artikkeli

Tuliko romanian Cristina toiseksi?

Silva Kiuru

Joulukuun 14. päivänä päättyivät kuudennet Sibelius-viulukilpailut. Kun suomalaisia oli finaalikierroksen kahdeksan kilpailijan joukkoon päässyt kaksi, …

Artikkeli

Joko potilaskin hoituu?

Silva Kiuru

Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …

Artikkeli