kirjoittajalta
Petri Lauerma
A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana
Petri Lauerma
Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.
Vanha kirjakieli
Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta
Petri Lauerma
Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.
Julkaisuja
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Vanha kirjakieli
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Petri Lauerma
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Petri Lauerma
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Sanakirjat ja sanastot
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Petri Lauerma
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Vanha kirjakieli
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Petri Lauerma
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Julkaisuja
Kvantumeita vai erkaleita?
Vanhoja yritelmiä kvanttiteorian suomalaiseksi sanastoksi
Petri Lauerma
Kvanttifysiikan ydinkäsitteestä käytettiin alkuun latinalaista sanaa kvantumi. 1920-luvulla tälle vierasperäiselle sanalle esitettiin suomennosehdotus erkale. Erkaleoppi kuitenkin hävisi kvanttiteorialle.
Sanojen taustaa
Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa
Petri Lauerma
Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.
Yleiskieli ja puhekieli
