kirjoittajalta
Maija Länsimäki
Ovatko päälirengas ja päälliturkki yleiskieltä?
Maija Länsimäki
Nykysuomen sanakirjassa mainitaan yhdyssanan alkuosa pääli-, päälli- kartettavana muotona ja suositetaan sen asemesta yhdyssanan määriteosaksi …
Artikkeli
Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä
Maija Länsimäki
Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …
Artikkeli
Litteroimisesta ja pluralistisesta
Maija Länsimäki, Antti Prusi
Kotiseutuneuvos Antti Prusi Vammalasta on lähettänyt Kielikellon toimitukselle seuraavan kirjeen. Lehdessänne nro 1/91 esiintyi sana …
Artikkeli
Puoli kiloa lauantaita. Sanojen lyhentymisestä
Maija Länsimäki
”Harvo niin gippi o etei pyhäks friskan”, toteaa raumalainen. Puhekielen tyypillisiin piirteisiin kuuluu sanojen lyheneminen. …
Artikkeli
Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia
Maija Länsimäki
Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?
Taivutus ja johtaminen
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli