kirjoittajalta
Klaus Laalo
Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä
Klaus Laalo
Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, …
Artikkeli
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Klaus Laalo
Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Klaus Laalo
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …
Artikkeli
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Klaus Laalo
Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.
Artikkeli
Ruuvi, rossi, krossi ja skruuvi. Lainasanat ja suomen muuttuva äännejärjestelmä
Klaus Laalo
Suomen kieli muokkaa omien sanojen mallin mukaisiksi vieraista kielistä lainaamiaan sanoja. Tämän muokkauksen syvyys on aikojen kuluessa muuttunut, sillä suomen äännerakennekin on muuttunut. Filosofian tohtori Klaus Laalo selvittelee kirjoituksessaan lainasanojen sopeutumista suomen äännejärjestelmään.
Artikkeli
Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä
Klaus Laalo
Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.
Artikkeli
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen