Kielikellon arkisto
Mikä Kielikellon arkisto on ja mitä se sisältää
Kielikellon arkisto on kooste Kielikellossa vuodesta 1968 alkaen julkaistuista kirjoituksista. Tästä aineistosta voi etsiä hakutoiminnolla tietoa ja kirjoituksia eri tavoin (mm. hakusanalla sekä aiheen eli kategorian mukaan, kirjoittajan mukaan ja julkaisuvuoden mukaan).
Kielikellon hakuohje(avautuu uuteen ikkunaan)
Kielikello ilmestyi painettuna vuosina 1968–2017, ja sitä on julkaistu vain sähköisenä vuodesta 2018 alkaen. Arkisto karttuu jatkuvasti, sillä kaikki uudetkin kirjoitukset siirtyvät sen osaksi.
Arkistossa kirjoitukset ovat sisällöltään sellaisina kuin ne on aikanaan julkaistu. Kirjoituksissa voi siksi olla vanhentunutta tietoa (esim. suositusta on voitu muuttaa kirjoituksen julkaisemisen jälkeen) ja nykyisten tulkintojen vastaista termien käyttöä ja merkitysten tulkintaa. Myös kirjoituksissa käytetyt esimerkit edustavat omaa aikaansa.
Arkistosta on jätetty pois muun muassa sellaiset kirjoitukset, jotka ovat kokonaisuudessaan haitallisen paljon vanhentuneita tai joista on myöhemmin kirjoitettu uudestaan (esim. lyhenneluettelot, numeroiden ja merkkien kirjoittaminen). Artikkelien julkaisemiseen on pyydetty kirjoittajilta tai heidän edustajiltaan lupa. Jos lupaa ei ole saatu (kirjoittajaa ei ole esimerkiksi tavoitettu), kirjoitusta ei ole verkossa.
Alun perin painettuna ilmestyneet kirjoitukset on muutettu sähköiseen muotoon, jolloin esimerkiksi tekstien alkuperäinen asettelu on saattanut muuttua. Teksteihin näin syntyneitä virheitä on pyritty mahdollisuuksien mukaan korjaamaan vuosien mittaan, mutta kaikkia puutteita ei välttämättä ole huomattu. Vastaavia virheitä on saattanut syntyä myös teknisten uudistusten (esim. julkaisualustan vaihdon) yhteydessä.
Arkistosta puuttuvat kirjoitukset
Sähköisestä arkistosta on jätetty pois seuraavat kirjoitukset:
Kielikello 1 (1968)
- Puolueennimilyhenteet
Kielikello 2 (1969)
- š (sh) – s
- Välimerkkien käyttö
Kielikello 4 (1971)
- monta (Pronomineista)
Kielikello 6 (1973)
- Miten merkitä päivämäärät
- Puheen ja kirjoituksen tyylivaatimukset
Kielikello 7 (1974)
- Kehottaa – kehoittaa? (Kielilautakunnan suosituksia)
- Miten merkitä päivämäärät?
- Pikkutietoja (Kielilautakunnan suosituksia)
- Rhodoksessa – Rhodoksella? (Kielilautakunnan suosituksia)
- Tuli kerrottua, sai tehtyä (Kielilautakunnan suosituksia)
Kielikello 8 (1976)
- Maiden nimet
- Paikannimien oikeinkirjoitus
- Pitäjän- ja kylännimien paikallissijataivutus
- Pitäjännimien taivutusluettelo
- Suomen virallisen paikannimistön murteellisuuksia
Kielikello 9 (1977)
- ”01.04.77 klo 07” turhaa nollittelua – riittää 1.4.1977 klo 7
- Tekniikan, talouselämän ja lähialojen sanastoja
Kielikello 10 (1977)
- Ajatusviiva
- Helsinki-Vantaan keskuslentoasema (Sanasuosituksia)
- hoitokuuliaisuus (Sanasuosituksia)
- Kiittäminen (Kannanottoja ja suosituksia)
- koontalaite (Sanasuosituksia)
- Päivämäärän merkitseminen (Kannanottoja ja suosituksia)
- Tekniikan, talouselämän ja lähialojen sanastoa. Lisäyksiä Kielikelloon 9
- ”Uusi kansainvälinen talousjärjestys” (Kannanottoja ja suosituksia)
- Vakiokysymyksiä
- Vierasperäisten sanojen kirjoitusasu ja ääntäminen
- viipyä ja viivästys (Kannanottoja ja suosituksia)
- Yhdyssanoista
- Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä
- Venäjänkielisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä
Kielikello 1/1978
- Välimerkkien, numeroiden, numerosarjojen, tunnusten yms. kirjoittaminen konekirjoitustekstissä
Kielikello 2/1978
- Isojen ja pienten alkukirjainten käyttö julkishallinnon elinten nimissä
- Lain kielestä
Kielikello 1/1979
- Pitkien lukusanojen taivutus (Suomen kielen lautakunnan suosituksia)
- Kiinan erisnimien latinaistaminen
Kielikello 2/1979
- Komitea hallinnon ja oikeudenkäytön kielen ongelmia
- Tittelin taivuttaminen
Kielikello 1/1980
- Hallinnon kielenkäytön koulutus
- Sanojen lyhentäminen
- Yleiskielessä taajimmin esiintyviä lyhenteitä ja tunnuksia
Kielikello 2/1980
- ”Esitys on nauhassa, levyssä ~ nauhalla, levyllä” (Suomen kielen lautakunnan suosituksia)
- Kysymyksiä ja vastauksia
Kielikello 1/1981
- ori (Sanakysymyksiä)
Kielikello 2/1981
- Hallinnon kielenkäytön koulutus
- Kielivoimistelua
- Uusi kotitalouden sähkölaitteiden sanasto
Kielikello 1/1982
- Syödään pykälä (Muista lehdistä saksittua)
Kielikello 2/1982
- Onko ohje ohjeellinen
- Telesanasto
- Vierailun nimitykset (Muista lehdistä saksittua)
Kielikello 1/1983
- Ei montaakaan syltää
- Nou pisnis laik sou pisnis (Muista lehdistä saksittua)
- Onko päällikkö johtajaa hienompi? (Muista lehdistä saksittua)
- Valuuttojen lyhenteet (Sanasuosituksia)
Kielikello 2/1983
- Kasvisten nimet
- Ruokakello soi
- Uusia hedelmien nimiä
Kielikello 1/1984
- Kielikello uudistuu
- Puhelinneuvonnan päiväkirjasta
Kielikello 3/1984
- Passiivin käytöstä
Kielikello 4/1984
- Tutkintonimikkeiden ja muiden titteleiden lyhenteet
- Uusi sanasto puhelimenkäyttäjille
Kielikello 4/1985
- Neuvostoliiton nimistön oppaita
Kielikello 1/1986
- Ei sinänsä juuri montakaan (Sanastokysymyksiä)
- Koodinumeroiden merkitsemistapoja
- Merkit ja numerot
- Miksi merkeistä ja numeroista
- Numerot (numeroin ilmaistut luvut)
- Osataan tehdä ja saadaan aikaan (Sanastokysymyksiä)
Kielikello 2/1986
- Kirjakielisen puhunnan markkinat suomalaisessa yhteiskunnassa (Puheenvuoroja)
Kielikello 1/1987
- Sanojen lyhentäminen
Kielikello 2/1987
- hakkeri (Suomen kielen lautakunnan suosituksia)
- Oikeat ja väärät rabbit (Sanakysymyksiä)
- Posti- ja telelaitoksen nimien oikeinkirjoitus (Suomen kielen lautakunnan suosituksia)
Kielikello 4/1987
- EY, EEC ja EY (Suositus)
- Tutustu Kielipostiin
- Vanhan rahvaan etunimien kirjoittamisesta
- Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät
Kielikello 1/1988
- Kielenalenteinen koulu (Muista lehdistä saksittua)
- Kuljemme lainahöyhenissä (Muista lehdistä saksittua)
- Omaperäinen Janázék (Keskustelua)
Kielikello 2/1988
- Miksi ei hyvä kotimainen sana kelpaa? (Muista lehdistä saksittua)
Kielikello 3/1988
- Kielemme pilaajista (Muista lehdistä saksittua)
- Obskuranto aisoihin (Muista lehdistä saksittua)
Kielikello 4/1988
- Avauspuhe
- Puolueiden nimilyhenteet (Suomen kielen lautakunnan suosituksia)
Kielikello 2/1989
- Kivikunta, kasvikunta vai eläinkunta?
- Millaista tekstiä jaksetaan lukea?
Kielikello 4/1989
- Kielen sanaluvusta
- Oma vai vierasperäinen sana?
Kielikello 2/1990
- ”Oppikirjojen lyhyet tekstit johdattavat lukutaidottomuuteen.” (Muista lehdistä saksittua)
Kielikello 3/1990
- ”Suurin yksittäinen omistaja”
Kielikello 2/1991
- Suomen kielen tulevaisuuden näkymiä
Kielikello 1/1992
- Voitto vai tulos?
Kielikello 3/1992
- Mistä apua EY-ongelmiin?
Kielikello 4/1992
- Onko kielenhuolto hölynpölyä? (Mielipide)
Kielikello 1/1993
- ”Hyväksymisen peruuttamista koskeva päätös”. Joitakin säädöskielen ongelmia
Kielikello 2/1993
- ”Viitatussa kohdassa mainittuna aikana”. Partisiippiattribuutit lakikielen ongelmana
Kielikello 3/1993
- Koodinumeroiden merkitsemistapoja
- Merkit
- Numerot – numeroin ilmaistut luvut
- Teemana numerot ja merkit
Kielikello 1/1994
- Oppikirjan kieli – kirjantekijän pysyvä haaste
Kielikello 2/1995
- Suomen kielessäkö artikkeli
Kielikello 4/1995
- Lyhentäminen
Kielikello 1/1996
- Talouskielen koukeroita
Kielikello 2/1997
- Katsaus latvialaisten sukunimiin
- Tekniikka petti!
Kielikello 4/1998
- Kielikellon aineiston käyttöoikeudet
- Suomen Venäjän-kauppa onnahtelee
- Sällistä salonkiin, peijoonista pehtoriin
Kielikello 3/1999
- Korjaus: saamen kielet kartalla
Kielikello 1/2000
- Muista lehdistä saksittua
Kielikello 3/2000
- Miljoona, biljoona, triljoona ruusua
Kielikello 4/2002
- Sukunimien etuliitteet
Kielikello 1/2004
- Strasbourg, Luxembourg ja Bryssel
Kielikello 4/2005
- Mä mistä löytäisin sen ohjeen? Kirjoittajan oma-apuopas
Kielikello 3/2009
- Hiidenkivelle laatupalkinto
Kielikello 3/2010
- Stroke on aivohalvaus
Kielikello 3/2011
- Ruotsin kielen neuvonnan vastauksia verkossa
- Uudistettuja oppaita kielenkäyttäjille
Kielikello 4/2011
- Ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto
Kielikello 2/2015
- Suomen kielen lautakunnan uusi kausi alkaa
Kielikello 4/2015
- Kotimaisten kielten keskus muuttaa
Kielikello 1/2021
- Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?