Kysymys: Miksi on alettu käyttää käskyttää-sanaa käskemisen sijaan?
Vastaus: Käskyttää-verbin käyttö on laajentunut sotilaskielestä yleiskieleen. Kielitoimiston sanakirjassa se selitetään sotilaskieleen tai sotilasalaan kuuluvaksi: ”antaa johonkin tarvittavat käskyt”, esimerkiksi hyökkäyssuunnitelman käskyttäminen joukoille. ‒ Sotilasalalla ja esimerkiksi poliisissa käskyttäminen on vakiintunut toimintamalli, jossa käytetään yleensä harjoiteltuja, ennalta sovittuja ja lyhyitä käskyjä.
Sanaa käskyttää on kuitenkin alettu käyttää yleiskielessäkin ja joskus myös käskeä-verbin synonyymina, esimerkiksi käskyttää alaisiaan tai käskyttää koira hyppäämään esteen yli. Raja käskyttämisen ja käskemisen merkitysten välillä on hämärtynyt, ja siksi niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan.
Sotilaskielestä yleiskieleen on siirtynyt muitakin sanoja, esimerkiksi verbit rekrytoida ja panostaa. Rekrytoimisella on tarkoitettu alun perin miehistön ottamista sotaväkeen, mutta nykyisin työntekijöiden palkkaamista mihin tahansa työhön. Panostaa tarkoittaa sotilaskielessä (esim. kiväärin) täyttämistä tai varustamista panoksella tai panoksilla, mutta nykyisessä yleiskielessä varojen, työvoiman tms. kohdistamista tai keskittämistä johonkin; yhtiö voi esimerkiksi panostaa tuotekehittelyyn. Tämä ilmaus on arkityylisen ruotsista lainatun verbin satsata vastine.
Myös substantiivi strategia on laajentunut sotilasalalta sodankäyntitaitoa tai sodanjohtotapaa tarkoittamasta yleiskieleen, jossa se merkitsee ’perusluonteista toimintasuunnitelmaa’, esimerkkinä tästä taloyhtiön strategia.
Lasse Koskela on kirjoittanut aiheesta Kotus-blogissa (www.kotus.fi, Käsky ja käskytys, 13.9.2012)