Tätä kirjoittaessani vietetään tipattoman tammikuun jatkeeksi hissitöntä helmikuuta. Ilmeisesti kyse on pienemmän piirin kampanjasta, mutta nimitys sopii samaan sarjaan kuin tipaton tammikuu ja lihaton lokakuu..
Menipä kerrosten väliä ylös sutjakkaasti tai puuskuttaen, voi samalla miettiä, mikä olisi sopiva teema maaliskuulle: jotakin m:llä alkavaa, jota ilman voisi yrittää selviytyä kuukauden ajan. Maidoton? Munaton? Meikitön? Mämmitön? Vai pitäisikö vaihteeksi ottaa positiivinen asenne ja lisätä jonkin hyödykkeen käyttöä kuukaudeksi? Munaisa maaliskuu? Ehkä ei hyvä idea juuri pääsiäissesongin alla.
Huhtikuussa olisi taas vuorossa jotakin h-kirjaimella alkavaa, kuten hattu, hieronta tai hunaja. Kera tai ilman. Jo hyvissä ajoin voisimme myös lanseerata kalvakan kesäkuun niille, joiden täytyy varoa auringossa palamista!
Vaka vanha…
Saman alkukonsonantin toistuminen, mahdollisesti vokaalinkin, on tuttua jo Kalevalasta: Vaka vanha Väinämöinen, Pellervoinen pellon poika, kyty kyinä kynnyksellä jne. Samaa alkusointua tapaa myös vaikkapa eräissä vahvikesanoissa: ypöyksin, umpiunessa, selkosen selällään. Tai vaikkapa siinä kun sanotaan useammin hanget hohtavat, tähdet tuikkivat, kuu kumottaa kuin hanget kiiltävät, tähdet vilkkuvat, kuu loimottaa. Aina ei tosin haluta maalailla äänteillä, ja liiallinen alkusointuisuus voi käydä rasittavaksikin.
Ei alkukonsonantin kertaus toki suomalaiskansallinen yksinoikeus ole. Monissa kielissä on esimerkiksi toistorakenteita, joissa sama sana esiintyy kahdentuneena tai osittain muuntuneena: Schritt für Schritt, step by step, askel askeleelta. Suomen kielessä on koko joukko ensi vokaaliltaan vaihtelevia adverbeja kuten nipin napin, tillin tallin, tai riimillisiäkin kuten hyrskyn myrskyn, nurin kurin. Samaan tyyliin muodostettuja toistosanoja ovat englannin kielessä esimerkiksi wishy-washy ’epämääräinen’ ja nitty-gritty ’ydin’,.
Ylpeänä esittää?
Koskapa suomessa alkusointua tapaa kuitenkin niin paljon ja niin monissa yhteyksissä, on outoa, jos siitä poiketaan silloin, kun alun perin alkusointuinen ilmaus käännetään suomen kielelle. Monet tuntevat muun muassa konsertti-ilmoituksissa esiintyvän ilmauksen ”ylpeänä esittää”, joka liittää toisiinsa tapahtuman järjestäjän ja tilaisuuden esiintyjän nimen. Se on melko sanatarkka käännös englannin (alun perin elokuvamainonnasta peräisin olevasta) ilmauksesta proudly presents ’ylpeästi esittää’, mutta pr-pr-toistosta ei ole suomennoksessa jäljellä häivääkään. Suomennos on ehkä tahallisen kömpelö, alun perin vitsiksi tarkoitettu käännöslaina, joka on päässyt vuosien saatossa jämähtämään. Eikö olisi aika keksiä jotakin nokkelaa tämän tilalle?
Yksi ongelma vastineen värkkääjälle saattaa kuitenkin olla niiden tilaisuuksien moninaisuus, joissa fraasia käytetään. Kauppaliike "ylpeänä esittää" valikoimissaan olevan tuotteen, maksu-tv jääkiekko-ottelun ja matkanjärjestäjä hotelliketjun. Tavallisesti vielä kaupiteltavan tuotteen nimi jätetään suurpiirteisesti taivuttamatta tyyliin Leipuri ylpeänä esittää: Pulla!