Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien myös Kotimaisten kielten keskus on toiminut pääosin etäyhteyksin, kukin asiantuntija omassa kotityöpisteessään. Työyhteisön verkkotapaamisissa puhe on pyörinyt usein saman aiheen eli koronaviruksen ympärillä. Niinpä ajattelimme, että voisimme tuoda muidenkin saataville työmme näkökulman ajankohdan keskeiseen teemaan. Näin ovat syntyneet monet tässä Kielikellon numerossa julkaistavista kirjoituksista.
Samoin maaliskuun puoliväliin osui Kielikellon lukijoille suunnattu kysely. Kielikello on ilmestynyt vain verkkolehtenä nyt runsaan kahden vuoden ajan, joten oli aika kysyä lukijoiden ajatuksia verkkolehdestä. Saimmekin paljon hyviä mielipiteitä ja ehdotuksia lehden sisällön ja toteutuksen kehittämiseksi. Monet kommentit ja terveiset olivat myös hyvin kannustavia, mikä vahvistaa uskoa siihen, että Kielikellon kaltaista julkaisua tarvitaan edelleen. Kiitos kaikille vastaajille!
Tartuntakäyriä ja kriisiviestintää
Poikkeuksellinen aika on heittänyt arjen raiteiltaan, ja se näkyy luonnollisesti myös kielessä, varsinkin sanastossa. Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan on kertynyt valtavasti korona-aikaan tavalla tai toisella liittyvää sanastoa. Pelkkiä korona-alkuisia yhdyssanoja on kymmenittäin koronavauvasta koronakuolemaan. Lisäksi kevään mittaan on puhuttu karanteenin ja eristyksen ohella mm. tartuntakäyristä, tautiaallosta, hybridistrategiasta ja etäkoulusta, unohtamatta kepeämpiä puheenaiheita, kuten kalsarikonttoria, parvekevappua ja drive in -lakitusta. Osa sanoista ei ole varsinaisia uudissanoja, kuten valmiuslaki, epidemiologi ja laumaimmuniteetti, mutta ne ovat tulleet suuren yleisön tietoisuuteen laajemmin vasta koronatiedotuksen myötä.
Korona-aiheinen keskustelu on luonnollisesti käynyt kuumana myös sosiaalisessa mediassa. Puheenaihe on synnyttänyt runsaasti uusia aihetunnisteita ja entiset ovat saaneet uutta suosiota. Somen käyttäjiä ovat kevään mittaan puhuttaneet mm. #etätyöt, #käsidesi ja #maskigate, ja pinnalla ovat tietenkin olleet myös #pysykotona ja #turvaväli.
On myös jouduttu miettimään joidenkin tuttujen sanojen merkityksiä ja käyttöä. Viruksen leviämisen ehkäisemiseksi lukuisat konsertit, esitykset, seminaarit, kongressit ja muut tapahtumat on jätetty pitämättä tai siirretty tuonnemmaksi. Perumistiedotteen laatija voi jäädä miettimään sopivaa sananvalintaa: onko tilaisuus peruutettu vai peruttu vai peruuntuuko se? Entä millainen olisi hyvä tiedote, jolla asiasta ilmoitetaan?
Kriisitilanteessa tarvitaan myös hyvin suunniteltua viranomaisviestintää. Kansalaisten on saatava totuudenmukaista tietoa helposti, oikeaan aikaan, riittävästi ja ymmärrettävästi. Lisäksi viestin pitäisi paitsi tiedottaa myös herättää halu noudattaa annettuja ohjeita. Siksi tekstin muotoilussa on oltava tarkkana: Ovatko käytetyt ilmaukset ja lauserakenteet selviä ja ymmärrettäviä kaikille? Millaisia mielikuvia teksti herättää? Miten teksti ottaa lukijat ja kuulijat huomioon? Kun laaditaan kaikkia kansalaisia koskevia elintärkeitä viestejä, ei kielen merkitystä voi korostaa liikaa.
Ennenkin on sairastettu
Koronavirusepidemian aikaan on monesti ollut tarpeen selittää kansalaisille, mikä on influenssan ja flunssan ero. Sana influenssa on lainattu suomeen 1800-luvulla ruotsin kautta. Käyttöön jäi tämä hiukan vaikeasti suomalaiseen suuhun sopiva sana, vaikka tarjolla olisi ollut äänteellisesti helpommat vastine-ehdotukset röhkärutto ja kinorutto (kino mm. ’lima’). Niinpä murteissa influenssa on vääntynyt monenlaisiin asuihin impluentsasta insumalenssuun.
Tautikeskustelussa on usein puhuttu keuhkoista ja viruksen vaikutuksesta niiden toimintaan. Keuhkojen tärkeä merkitys on ollut selvää myös entisajan ihmisille, ja keuhko-sanan ympärille onkin kehittynyt monenlaista kuvallista käyttöä. Tunnettu ja pelätty on tietenkin ollut keuhko- eli tävytauti, jonka lääkitsemiseksi kansalla on ollut omat reseptinsä.
Vanhan kirjasuomen aikaisissa teksteissä esiintyvä ilmaus tyyris eli kallis aika viittaa nälkä- ja pulavuosiin, sotiin ja kulkutauteihin. Kalliina aikana ruoan hankkiminen oli vaikeaa, nälkä heikensi ihmisiä ja taudit levisivät. Kalliiksi ajaksi voisi luonnehtia myös poikkeuksellista koronavuotta, sillä epidemian hillitsemiseksi säädetyistä rajoituksista maksavat konkreettisesti ja kuvaannollisesti paljon niin yksittäiset ihmiset, yritykset kuin koko kansantalouskin.
Lopulta on silti hyvä muistaa, että korona on muutakin kuin virus! Se on auringon kehä, vallan symboli kruunu ja sydäntä ympäröivä valtimo. Koronaa voi pelata ja karonkassa juhlitaan – kunhan virus on voitettu.
