Jouluruoka rakastaa sinappia

Sinappi maustaa ja herättelee. Se voi olla ärjyä tai makean mietoa. Se sopii yhtälailla kinkun, kalkkunan kuin kalojenkin seuraan.

Dijon on sinappien aatelinen

Aromikkaan ranskalaissinapin resepti on yli 260 vuotta vanha. Ranskalainen Maille on kuuluisa Dijoninsinapin tuottaja. Dijonin aromikkaan keittiömestareita kautta aikojen ihastuttaneen maun salaisuus piilee jo 250-vuotiaassa valmistusmenetelmässä. Siinä ruskeita sinapinsiemeniä liuotetaan  raa’oista viinirypäleistä valmistetussa verjus- tai muussa etikassa.

Jo vuodesta 1747 sinappia valmistaneen talon valikoimissa on muun muassa perinteistä, kokojyvä-, Provencale- ja hunajamaustettua dijonia, joita myydään Suomessakin.

Sinappitaivaita ovat kuitenkin ranskalaisen sinapin synnyinkaupungissa Dijonissa sekä Pariisissa sijaitsevat Maillen-sinappipuodit.

Niissä on lukematon määrä eritavoin maustettuja tuotteita, aina metsämarja-sinapista viinirypäleen kuorilla maustettuun ja viherpippurin aromiin.

Mieleistään sinappia voi ostaa valmiiksi purkitettuna tai pieniin ruukkuihin pakattuna. Kun ruukku tyhjenee, sen voi täyttää maksua vastaan puodissa uudelleen.

Alkuperäinen teksti: Marja Samuli, Koti ja keittiö 12/2007 s. 34–37.

Tällä palstalla julkaistavia tekstejä on Kielikellon toimitus lyhentänyt ja muokannut. Myös tekstin virheet ovat Kielikellon toimituksen tekemiä.

Vastaukset

  1. Se sopii yhtä lailla  kinkun – –.
    ● Ilmaus yhtä lailla kirjoitetaan kahdeksi eri sanaksi. Kun kaksi sanaa esiintyy usein yhdessä, niistä muodostuu kiinteä kokonaisuus, sanapari. Sanaparissa toinen tai kumpikin osa on yleensä partikkeli tai adverbi (sekä yhtä että lailla ovat adverbeja) ja toinen on pronomini. Suurin osa tällaisista sanapareista suositetaan kirjoitettavaksi erilleen. 
  2. Ranskalainen Maille on kuuluisa dijoninsinapin tuottaja.
    ● Ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella myös silloin, kun niihin sisältyy erisnimi. Huom. Jos ruokalaji ei ole yleisesti tunnettu, erisnimi voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Erisnimi kirjoitetaan silloin erilleen (Setšuanin härkä, Romanovin masikat).
  3. Dijonin aromikkaan, keittiömestareita kautta aikojen ihastuttaneen maun – –.
    ● Rinnasteisten määritteiden (aromikkaan ja keittiömestareita kautta aikoja ihastuttaneen) väliin tulee pilkku.
  4. Siinä ruskeita sinapinsiemeniä liotetaan raaoista viinirypäleistä valmistetussa verjus- tai muussa etikassa.
    ● Liottaa-verbi ’kyllästää, pehmentää’ ei sisällä u-kirjainta (vrt. liuottaa ’saada liukenemaan’).
  5. Siinä ruskeita sinapinsiemeniä liotetaan raaoista viinirypäleistä valmistetussa verjus- tai muussa etikassa.
    ● Heittomerkkiä käytetään kahden tavun välissä siinä tapauksessa, että vierekkäin tulevat samat vokaalit, esim. raa’an, rei’itys.
  6. – – sijaitsevat Maillen sinappipuodit.
    ● Kyseessä ei ole yhdyssana, joten yhdysmerkkiä ei käytetä (vrt. Soneran puhelimet).
  7. – – aina metsämarjasinapista viinirypäleen kuorilla maustettuun – –.
    ● Kyseessä on yhdyssana, jonka alkuosaa ei ole tarvis erottaa yhdysmerkillä. 
  8. Niissä on lukematon määrä eri tavoin maustettuja tuotteita, – –.
    ● Ilmaus eri tavoin kirjoitetaan kahdeksi eri sanaksi. Katso kohdan 1 selitystä. Sekä eri että tavoin ovat adverbeja.