Siirry sisältöön

Talkoohavaintoja

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Yleiskieli ja puhekieli

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.

Yleiskieli ja puhekieli

Monikot syövät yksikköä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.

Yleiskieli ja puhekieli

Muumejen saareja
Yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja sellaisista taivutusmuodoista kuin suurea, uuseja ja muumejen. – Mitä nämä e-muodot oikein ovat?

Taivutus ja johtaminen

Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?

Verbit

Mitä käy kansainväliselle?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä "Mitä kävi?". Huomiota on herättänyt myös adjektiivi "kansainvälinen", joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.

Yleiskieli ja puhekieli

Ollaan huolissaan koska brexit
kiinnostavia kielenpiirteitä yleiskielen seurantatalkoissa

Anna-Rosa Polso

Kieltä analysoidaan tarkasti ja tunteella. Tämä käy ilmi Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielen seurantatalkoisiin lähetetyistä kommenteista. Millaiset kielenpiirteet ovat kirvoittaneet eniten kommentteja ja millaista tunnepitoista suhtautumista kommentteihin liittyy?

Talkoohavaintoja

Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa

Riitta Korhonen

Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Pisteitä ja pilkkuja

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.

Yleiskieli ja puhekieli