Sanat
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹
Esko Koivusalo
Kun terroristijärjestön pommi surmaa ihmisiä, saamme pian joukkoviestimistä lukea ja kuulla, että ”järjestö x ilmoittaa …
Sananvalinta
Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen
Matti Sadeniemi
SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …
Taivutus ja johtaminen
Lähiajat ovat edessäpäin¹
Esko Koivusalo
Eräs valistunut kielenkäyttäjä kehotti muistuttamaan, että ilmaukset lähipäivinä ja lähiaikoina tarkoittavat aina tulevaa aikaa. Samasta …
Merkitys
Paljonko on puolta enemmän?
Tuomo Jämsä
Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.
Rakenteet
Passiivin käyttöä
Matti Sadeniemi
Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …
Verbit
Totta toinen puoli
Tuomo Jämsä, Timo Ruikka
Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys …
Rakenteet
EY vai EC?
Esko Koivusalo, Matti Punttila
Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kertolaskua takaperin
Anneli Räikkälä
Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Näissä esimerkeissä on kertolaskusta tuttu ilmaus niin ja …
Rakenteet