Siirry sisältöön

Sanat

Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa

Ulla Takala

Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …

Murteet ja slangi

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Esko Koivusalo

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …

Taivutus ja johtaminen

Katteetonta vastuuta ja tyhjää vastaamista¹

Esko Koivusalo

Kun terroristijärjestön pommi surmaa ihmisiä, saamme pian joukkoviestimistä lukea ja kuulla, että ”järjestö x ilmoittaa …

Sananvalinta

Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen

Matti Sadeniemi

SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …

Taivutus ja johtaminen

Lähiajat ovat edessäpäin¹

Esko Koivusalo

Eräs valistunut kielenkäyttäjä kehotti muistuttamaan, että ilmaukset lähipäivinä ja lähiaikoina tarkoittavat aina tulevaa aikaa. Samasta …

Merkitys

Paljonko on puolta enemmän?

Tuomo Jämsä

Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.

Rakenteet

Passiivin käyttöä

Matti Sadeniemi

Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …

Verbit

Totta toinen puoli

Tuomo Jämsä, Timo Ruikka

Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys …

Rakenteet

EY vai EC?

Esko Koivusalo, Matti Punttila

Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kertolaskua takaperin

Anneli Räikkälä

Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Näissä esimerkeissä on kertolaskusta tuttu ilmaus niin ja …

Rakenteet