Sanat
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen
Matti Sadeniemi
SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …
Taivutus ja johtaminen
Lähiajat ovat edessäpäin¹
Esko Koivusalo
Eräs valistunut kielenkäyttäjä kehotti muistuttamaan, että ilmaukset lähipäivinä ja lähiaikoina tarkoittavat aina tulevaa aikaa. Samasta …
Merkitys
Paljonko on puolta enemmän?
Tuomo Jämsä
Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.
Merkitys
Passiivin käyttöä
Matti Sadeniemi
Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …
Verbit
Onko äidinkieli kauppatavaraa?
Lauri Seppänen
Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹
Muiden kielten vaikutus
Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?
Veli Matti Huittinen
Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.
Erikoisalojen sanat
Sairauksien nimet suomeksi
Esko Koivusalo
Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa …
Erikoisalojen sanat
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit