Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …

Kysyttyä

Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle

Leena Sarvas

Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.

Murteet ja slangi

Kolmen rotkon pato

Sari Maamies

Kiinassa Jangtsejokeen rakenteilla olevan padon nimestä on esiintynyt lehdistössä eri versioita: Kolmen solan / kanjonin …

Kysyttyä

Konditionaalin käytöstä

Riitta Eronen, Pertti Pohjanvuori

Kysymys: Olen ylen kyllästynyt konditionaalin yleistymiseen niin puheessa kuin kirjoitetussa sanassakin. Seurakunnissa papit eivät enää …

Kysyttyä

Kuka lukee kirjeesi?

Pasi Lankinen

Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …

Kielen opetus ja oppiminen

Kuudella kurssilla onneen?

Anita Julin

Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …

Kielen opetus ja oppiminen

Kysymyksiä? Huudahduksia!

Sari Maamies

Kysymys- ja huutomerkin sekä prosenttimerkin oikea paikka aiheuttaa sekaannusta. Ilmeisesti joidenkin vieraiden kielten mallin mukaan …

Kysyttyä

Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet

Marja Viljamaa-Laakso

Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Mennään Kämpiin!

Riitta Eronen, Sari Maamies

Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …

Kysyttyä

Miljoona ja tuhat euroa

Riitta Eronen, Sari Maamies

Tuhannet ja miljoonat eurot ovat ottaneet paikkansa teksteissä markkojen rinnalla. Miten niistä muodostetaan lyhenteitä? Miljoona …

Kysyttyä