Kieli käytössä
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Suomen kieli, englannin mieli
Jaakko Anhava
Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.
Muiden kielten vaikutus
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Riitta Hyvärinen
Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.
Kieli ja työelämä
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Pirjo Hiidenmaa
Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?
Kielen opetus ja oppiminen
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Virka- ja lakikieli
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Riitta-Kaisa Voipio
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Kieli ja työelämä
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Matti Punttila
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Beatlesin musiikki, Hemingway’sin drinkit
Pirjo Mikkonen
Englanninkielisissä tuote- ja toiminimissä, kuten ravintoloiden ja muiden yritysten, sekä monien musiikkiyhtyeiden nimissä on usein …
Kysyttyä