Koronasanastoa Helsingin Sanomissa 3. toukokuuta ja 7. kesäkuuta 2020. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.
Maailmaa muuttanut alkuvuosi 2020 on ollut täynnä poikkeuksellisia ilmiöitä, joita kuvaamaan on syntynyt lukemattomia uudissanoja. Yhteinen nimittäjä ilmiöille ja sanoille on tietenkin itse korona.
Koronaviruksiin kuuluvan viruksen nimi on SARS-CoV-2, ja se aiheuttaa taudin, josta käytetään nimitystä covid-19 (tai COVID-19; engl. coronavirus disease). Mahdollinen on myös nimitys koronavirustauti tai arkisemmin koronatauti. Myös pelkällä korona-sanalla viitataan arkikielessä sekä virukseen että sen aiheuttamaan sairauteen.
Korona yhdyssanoissa
Kevään 2020 mittaan on muodostettu runsaasti uusia korona-alkuisia yhdyssanoja. Uutiset ovat käsitelleet koronasairaiden määrää ja koronakuolemia. Hallitus on päättänyt koronarajoituksista, ja tartuntojen hillitsemiseksi on muun muassa asetettu ihmisiä koronakaranteeniin. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tehneet koronajäljitystä esimerkiksi haastatellen, ja jäljityksen tehostamiseksi on suunniteltu koronasovellusta älypuhelimiin.
Koronavirustautia sairastaville vanhuksille on perustettu tehokkaasti eristettyjä yksiköitä, koronavanhainkoteja tai koronahoivakoteja. Muutamissa lehtiotsikoissa koronahoivakoti-sanalla on ollut myös surullisempi merkitys: sillä on viitattu hoivakotiin, jonka asukkaita on kuollut viruksen päästyä leviämään asukkaiden keskuudessa.
Raskaiden aiheiden rinnalla koronasanastossa on kepeitä sanamuodosteita, aivan muunkinlaisia kuin sairastamiseen liittyviä. Koronakeväältä kerätään koronamuistoja, ja arvaillaan, alkaako kotona vietetyn ajan seurauksena syntyä ensi vuoden alussa koronavauvoja. Maailmalla on järjestetty erittäin kyseenalaisia koronabileitä, joiden tarkoituksena on osittain ollut tahallinen itsensä sairastuttaminen ja tällä tavoin immuniteetin lisääminen.
Sairastamisen sanastoa
Yksi keskeisimmistä aihealueista korona-ajan uudissanoissa on tietenkin terveydenhuoltoon ja sairauteen itseensä liittyvä sanasto. Sairaaloihin on perustettu erillisiä koronaosastoja. Tartuntaepäiltyjä testataan koronatestein, ja koronarokotetta toivotaan nopeasti saataville.
Päivittäisissä koronaseurannoissa on laskettu tartunnan saaneiden ja viikkokuolleiden määriä sekä tarkasteltu tartuntakäyriä ja -karttoja. Ihmisiä on kannustettu käyrän madaltamiseen eli vaikuttamaan omalla vastuullisella toiminnallaan tartuntojen hillitsemiseen, jotta koronapiikki ei pääse liian korkeaksi ja terveydenhoito ruuhkaudu. On myös pohdittu, kuinka paha mahdollinen koronan toinen aalto tulee olemaan.
Joukkotartuttaja tai supertartuttaja on ihminen, joka tartuttaa – usein tietämättään – sairauden suurelle joukolle muita ihmisiä. Koronalinko-sanalla kuvataan paikkoja tai tilanteita, joissa virus pääsee leviämään ärhäkästi moneen suuntaan. Lingoiksi on nimitetty niin Euroopan hiihtokeskuksia, pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kuin ruokakauppojen ilta-alennusmyyntejäkin. Risteilyalukset taas ovat osoittautuneet koronaloukuiksi.
Koronapandemia on vaikuttanut myös muuhun terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveys- ja hoitovelan sekä sosiaalisen velan kertymisellä viitataan siihen, että ihmiset ovat peruneet muihin sairauksiin liittyviä hoitokäyntejään. Kiireettömien sairauksien hoitoa on myös jouduttu supistamaan ja esimerkiksi perheiden ja ikäihmisten palveluita perumaan. Sosiaaliseen velkaan liittyvästi on pohdittu kokonaisihmisyyttä eli sitä, onko esimerkiksi sairaan ikäihmisen yksiselitteisesti parempi olla turvassa virukselta, mutta yksin, eristettynä ja vailla kuntoutusta.
Spesialisteilta kaikkien tuntemaksi
Eräät aiemmin lähinnä terveydenhuollon ja lääketieteen sanastoon kuuluneet sanat ovat nousseet koko kansan tietoisuuteen. Uutisteksteissä ovat esimerkiksi esiintyneet vakavissa koronatapauksissa tarpeelliset hengityskoneet ja intubointi eli hengitysputken asentaminen henkitorveen ylähengitysteiden auki pitämiseksi.
Mediassa on seurattu virologien ja epidemiologien näkemyksiä. R0-luku eli tartuttavuusluku kuvaa sitä, kuinka moneen ihmiseen tartunnan saanut edelleen tartuttaa taudin. Tutkimuksissa on yritetty selvittää, voivatko viruspartikkelit levitä esimerkiksi aivastaessa aerosolina eli ilmassa leijailevien mikroskooppisten pisaroiden välityksellä.
Eräät aiemmin terveydenhuollon ja lääketieteen sanastoon kuuluneet sanat ovat nousseet koko kansan tietoisuuteen.
Keskustelussa koronastrategioista on puhuttu muun muassa tukahduttamis- ja laumasuojastrategiasta. Tukahduttamisessa tauti pyritään kukistamaan mahdollisimman tehokkaasti, mikä edellyttää pitkäaikaista kontaktien välttämistä. Laumasuojastrategiassa viruksen hallittua leviämistä on perusteltu rokotekeskustelusta tutulla laumasuojalla tai -immuniteetilla: kun riittävän monella on immuniteetti eli vastustuskyky tautia vastaan, ei se enää pysty leviämään väestössä.
Valmiuslaista hybridistrategiaan
Kun korona saavutti Suomen, joutui maan johto reagoimaan nopeasti kriisiin. Presidentti ehdotti perustettavaksi kriisinyrkkiä eli uutta johtoryhmää koronakriisin operatiiviseen johtamiseen, mutta hallituksen mukaan johdon malli oli jo vastuiltaan selkeä. EU:n tasolla koronaan varautumista on kritisoitu siitä, että unionilla ei ollut jäsenmaillensa kriisikehikkoa eli selkeää toimintamallia pandemian hoitamisen varalle.
Maaliskuussa Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, joka sananakin tuli viimeistään tässä vaiheessa jokaiselle tutuksi. Lailla rajoitettiin ihmisten liikkumista ja kokoontumista sekä useiden julkisten ja kaupallisten tahojen toimintaa. Suljettuna oloa kuvaavat esimerkiksi useat sulku-loppuiset sanat, kuten koulusulku ja ravintolasulku. Uudenmaan sulku rajoitti muutaman viikon ajan maakunnan rajan ylittämistä.
Huhtikuun lopulla päivitetty Suomen koronastrategia on malliltaan niin sanottu hybridistrategia. Se nojaa rajoitusten hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Tässä toimintamallissa testauskapasiteettia kasvatetaan ja viruksen jäljittämistä parannetaan mm. mobiilisovelluksen avulla, jolloin pystytään varautumaan epidemian mahdolliseen seuraavaan aaltoon.
Ylös koronasuosta
Koronarajoitukset ovat vähentäneet radikaalisti ihmisten asioimista, liikkumista ja matkustamista. Tämä on painanut Suomen taloudelliseen koronasuohon. Korona on kurittanut muun muassa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa sekä vähittäiskauppaa, ja muun muassa näiden alojen pienyritykset saattoivat kriisin alkuvaiheessa hakea ELY-keskuksilta koronatukea.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevät ovat kaiken aikaa jatkaneet työtehtäviään tartuntauhasta huolimatta. Osa työssäkäyvistä on sen sijaan menettänyt työnsä tai työtehtävänsä määräajaksi tai kokonaan: on koettu koronalomautuksia ja -irtisanomisia.
Suomen hallitus on neuvotellut elvytys- tai pelastuspaketista, jolla se aikoo helpottaa taloustilannetta koronakurimuksessa. Taloutta vauhditetaan elvytysmiljardein samalla, kun rajoituksia puretaan.
Kevään edetessä Suomessa alettiin pohtia, voisiko suomalaisten matkustuskuplaa laajentaa kesällä Baltian maihin, jolloin lomaa voisi suunnitella myös muualle kuin kotimaahan. Muutkin maat ovat kehitelleet matkailukuplia tai -käytäviä.
Kotoilua karanteenissa
Koronakeväänä monen suomalaisen elinpiiri on pienentynyt ja hiljentynyt. Termit karanteeni ja eristys ovat esiintyneet arkikielessä melko väljästi kuvaamassa kotiin ja lähiympäristöön rajautunutta jokapäiväistä elämää. Terveydenhuollon termein karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista, eristyksellä taas tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä.
Työt ovat siirtyneet pitkäksi aikaa kotiin niillä, joiden on mahdollista tehdä etätöitä. Moni etätyöläinen on huomannut, että kotitoimistolla oman fyysisen olon voi tehdä mahdollisimman mukavaksi. Kun edustavuuteen ei tarvitse panostaa, työskennellään kalsarikonttorilla etäverkkareissa. Kampaajakäyntien ja parranajon jäädessä väliin syntyy koronakampauksia ja koronapartoja.
Koululaiset saivat kevätlukukaudella tottua etäkouluun video-opetuksineen ja verkkotehtävineen. Vaikka korostettiin, ettei etäkoulu ole kotikoulua – etäkoulussa vastuu opettamisesta ja oppimateriaaleista on koululla – tulivat kotikoulu ja -opetus useassa perheessä osaksi arkista kielenkäyttöä.
Viime vuosina muodikkaaksi nousseen kotoilun ystävät ovat saaneet parhaassa tapauksessa kukoistaa harrastuksessaan, esimerkiksi lohtuleivonnassa. Ajanvietteeksi on luotu myös karanteenitaidetta muun muassa tekemällä kotikutoisia jäljitelmiä mestariteoksista ja julkaisemalla niistä kuvia sosiaalisessa mediassa.
Osalle kotiin siirtyneet järjestelyt ovat olleet suorastaan epätyötä ja epäkoulua. Ymmärrettävästi jotkut ovat kärsineet etätyöapatiasta eli etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen tylsistymisestä ja sosiaalisen elämän puutteesta.
Parvekevappu kahden metrin yhteiskunnassa
Kun rajoituksia alkukeväästä pantiin nopealla aikataululla täytäntöön, herättivät käännöslainat sosiaalinen etäisyys (engl. social distance) ja sosiaalinen eristäytyminen (social isolation) aluksi hämmennystä. Sosiaalista etäisyyttä täsmällisempi ilmaus on fyysinen etäisyys, siis kontaktien vähentäminen ja välimatkan pitäminen ihmisiä kohdattaessa.
Sosiaalinen eristäytyminenkään ei siis tarkoita yhteydenpidon katkaisemista vaan fyysistä eristäytymistä, jonka aikana yhteydenpito muilla keinoin on monella lisääntynyt ja osoittautunut tärkeäksi.
Ulkona ja julkisissa tiloissa liikkumiseen on omaksuttu liikennesanastosta tuttu turvaväli, johon on totuttu sekä sanana että käytäntönä. Kevään edetessä turvavälikävelyistä, -tapaamisista ja -piknikeistä on tullut – runsaasti siteeratun ilmauksen mukaisesti – uusi normaali. Poikkeusaikana eletään kahden metrin yhteiskunnassa.
Osoituksena yhteisöllisyydestä ja auttamisen halusta naapurit ovat antaneet toisilleen korona-apua esimerkiksi käymällä sairastuneiden puolesta ostoksilla. Lasten iloksi eri puolilla maata on järjestetty nallejahteja asettamalla ikkunoihin pehmoleluja ja ilahduttavia tsemppiviestejä. Vappua saattoi tänä vuonna viettää naapurin kanssa parvekevapun muodossa, jolloin välimatka säilyi sopivana.
Maa ei ole kuitenkaan mennyt kokonaan kiinni. Niinpä osa avoinna olevista julkisista tiloista ja myymälöistä on ilmoittanut olevansa koronavirusvapaita eivätkä lainkaan tartuntavaarallisia. Netin kirpputoriryhmissä on sovittu kontaktittomia kauppoja, ja huhtikuussa Helsingin katukuvaan ilmestyi viikon ajaksi käsihuuhdekioskikin.
Tunteita ja toimintaa
On selvää, että epävarma aika on herättänyt monessa korona-ahdistusta ja muita voimakkaita tunteita. Henkinen kriisinkestävyys on ollut koetuksella. Koronahäpeä tai -syyllisyys voi ihmisten ilmoilla iskeä terveisiinkin, kun jopa yskäisy nolottaa. Sairastuneilla häpeä voi olla moninkertainen, ja etenkin epidemian alkuvaiheessa sairastuneisiin kohdistui kohtuutonta vihaa ja syyllistämistä.
Jokainen ihminen tuntee ja toimii kriisitilanteessa omalla tavallaan. Kun virus alkoi levitä Suomessa ja Suomen hallitus päätti koronarajoituksista, kahmivat koronahamsterit kaupoista valtavat määrät ruokaa ja wc-paperia. Koronakyttääjiksi saatetaan luonnehtia sellaisia, jotka katsovat aivastajaa paheksuvasti tai huomauttavat liian lyhyistä turvaväleistä.
On muitakin koronaan eri tavoin reagoivia ihmistyyppejä. Tartuntavaarasta piittaamattomia ihmisiä on kutsuttu covidiooteiksi (engl. covidiot). Niiden, jotka esittävät liian innokkaasti omia näkemyksiään hallituksen ja asiantuntijoiden linjauksista, on vitsailtu olevan amatöörivirologeja. Ei ole ihme, jos uutisotsikoiden, epätietoisuuden sekä kanssaeläjien näkemysten ristiaallokossa infodemia uhkaa uuvuttaa.
Videovastaanottoja ja etäesiintymisiä
Monien kevään uudissanojen määritteet etä-, video-, virtuaalinen ja digitaalinen kuvaavat hyvin digiajan yhteydenpitotapoja ja ihmisten kekseliäisyyttä. Positiivista etäajan pakkokokeilussa onkin se, että se on luonut uusia tai vahvistanut jo olemassa olevia tapoja asioida, pitää yhteyttä ja osallistua tapahtumiin tekniikan avulla.
Etävastaanotot ja -neuvottelut ovat tulleet tutuiksi myös niille, jotka eivät olleet niitä aiemmin käyttäneet, digiostamisesta puhumattakaan. Ruokaverkkokauppa on kriisin aikana lisääntynyt räjähdysmäisesti, kun ihmiset ovat vähentäneet fyysistä kauppa-asiointia.
Positiivista etäajan pakkokokeilussa on se, että se on luonut uusia tai vahvistanut jo olemassa olevia tapoja asioida, pitää yhteyttä ja osallistua tapahtumiin tekniikan avulla.
Messutapahtumat ovat muuttuneet digitaalisiksi tai virtuaalisiksi messuiksi, ja esittävien alojen työntekijät ovat esiintyneet videokeikoilla ja etäfestareilla. Avattiinpa digibaarejakin virtuaaliseksi tapaamispaikaksi.
Etätyön kokoussovellukset ovat mahdollistaneet työ- ja kaveriporukoiden Teams-kahvit ja Skype-kaljat. Harrastuspaikkojen ollessa suljettuna etäjumppa ja etälaulutunnit on järjestetty tietokoneen tai mobiililaitteen välityksellä. Virtuaalikuorot ovat ilahduttaneet sosiaalisessa mediassa, ja virtuaalinen virpominenkin sujui pääsiäisenä. Kevään ylioppilaat muun muassa drive in -lakitettiin.
Korona-ajan uutuustuotteita
Luotettavaa koronapikatestiä kotikäyttöön ei ole ainakaan vielä saatavilla, mutta eräille uutuustuotteille korona-aika on avannut markkinaraon. Myyntihittien, kuten käsihuuhteiden, vessapaperin ja suojapleksien lisäksi suuri menekki on ollut erilaisilla hengitys- ja kasvosuojilla.
Vähittäiskauppoihin on ilmestynyt kansalais-, kansan- tai asiointimaskeja, pirkkamaskeiksikin kutsuttuja. Näillä maskeilla tarkoitetaan muita kuin terveydenhuollossa käytettäviä suojia, ja ne ensisijaisesti suojaavatkin muita ihmisiä käyttäjän pärskeiltä. Myös kotitekoisia tai pientuottajien valmistamia kangasmaskeja on käytössä.
Eräs yksinkertainen mutta tarpeellinen korona-ajan esine löytyy lentokentältä. Normaalisti lentokoneet ovat miltei jatkuvasti ilmassa, mutta korona-aikaan joutilaina parkissa. Ilman sähköä niiden pysäköintijarrut eivät ole päällä, joten ne tarvitsevat paikoillaan pysymisen varmistamiseksi koronakiiloiksi nimettyjä pyöräpukkeja.
Mutta mikä on kevään osuvin herkku-uutuus? Tietenkin nokkelan leipomoyrittäjän luomus vessapaperirullakakku.
Mitä korona-ajan jälkeen?
Moni korona-ajan sana on tilapäinen tai lyhytikäinen ja poistuu käytöstä, kun käytön tarve päättyy. Tilapäinenkin sana luodaan aina tarpeeseen, ja poikkeusaika poikkeuksellisine ilmiöineen, jos mikä, on aiheuttanut uusien sanojen synnyn.
Ei voida tietää, mitkä sanat jäävät eloon pidemmäksi aikaa. Koronakevät lienee samastuttava ja keskustelua herättävä puheenaihe vielä vuosien päästäkin. Parhaimmillaan koronasanojen käyttö voi herättää kokemuksen samassa veneessä vietetystä ajasta: yhteiset sanat sitovat osaksi jotakin yhdessä koettua.
Koronakevät on kääntynyt kesäksi ja Suomi avautuu koronastrategian mukaisesti asteittain ja hallitusti. Ravintolat päästävät asiakkaita pöytiinsä, ja suoranaisia jättiterasseja on lupailtu. Lehdissä jaetaan vinkkejä koronakesän ajanvietteisiin: pihajuhliin, mökkeilyyn sekä ulkoilu- ja luontoaktiviteetteihin. Kesä on kesä koronakesälomien aikaankin.
Jutussa esiintyvät uudissanat on poimittu muun muassa lehtiteksteistä ja sosiaalisesta mediasta. Ne on myös kirjattu Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan.
Lue lisää
Hyvärinen, Riitta – Makkonen-Craig, Henna: Maskit, suojaimet ja suojukset. Välimerkkien välistä -blogi 16.4.2020. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/valimerkkien_valista/maskit_suojaimet_ja_suojukset.33713.blog(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Hyvärinen, Riitta – Makkonen-Craig, Henna: Etäisyyttä ja läheisyyttä, karanteenia ja eristystä. Välimerkkien välistä -blogi 12.5.2020. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/valimerkkien_valista/etaisyytta_ja_laheisyytta_karanteenia_ja_eristysta.33946.blog(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kotimaisten kielten keskuksen kuukauden sana maaliskuussa 2020: valmiuslaki. https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_maaliskuussa_2020_on_valmiuslaki.33626.news(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kotimaisten kielten keskuksen kuukauden sana huhtikuussa 2020: etävirvonta. https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_huhtikuussa_2020_on_etavirvonta.33818.news(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Leskelä, Henna: Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020? – Kielikello 2/2020. https://www.kielikello.fi/-/mita-aihetunnisteet-kertovat-kevaan-2020-ilmioista-ja-tapahtumista-(avautuu uuteen ikkunaan)