Usein jää epäselväksi, keihin ilmauksella haavoittuvassa tai heikossa asemassa oleva tarkalleen viitataan. Kuva: Pekka Vyhtinen. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ihmisryhmien tai yksittäisten henkilöiden heikkoon, heikompaan tai heikoimpaan, haavoittuvaan tai haavoittuvaiseen asemaan viittaaminen on varsin tavallista sekä poliittisessa keskustelussa että uutisteksteissä.
Se vaikuttaa lapsiin, sairaisiin ja vanhuksiin eli heikommassa asemassa olevien terveyteen, sanoo Korhonen. (Yle 2019)
Hän on pitänyt esillä muun muassa tasa-arvoa ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. (2021)
Usein heikon ja haavoittuvan käsitteitä käytetään ainakin osittain synonyymisesti. Vaikuttaa siltä, että haavoittuva on syrjäyttämässä heikon ainakin niissä lähteissä, joissa sanojen käyttöön otetaan kantaa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja TEPA-termipankin mukaan suositeltava ilmaus on haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä, ja sitä tulisi käyttää mieluummin kuin lyhyempää ilmausta haavoittuva väestöryhmä. Kokonaan ei-suositeltavaksi todetaan ilmaus yhteiskunnallisesti heikossa asemassa oleva väestöryhmä sen kaikissa vertailumuodoissa (heikossa, heikommassa, heikoimmassa). Kuitenkin haavoittuva-ilmaukseen liittyy huomautus, jossa sen määritelmää täydennetään osin heikko-adjektiivin kautta:
Haavoittuvassa asemassa olevaan väestöryhmään kuuluvilla ihmisillä voi olla yksi tai useampia terveyteen, toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin tai elinolosuhteisiin liittyviä riskejä, jotka toteutuessaan voivat johtaa yhteiskunnallisesti heikkoon asemaan. (THL 2019, s. 15; TEPA-termipankki)
Ilmauksissa haavoittuva(ise)ssa ja heikossa asemassa oleva väestöryhmä (jatkossa haavoittuva-ilmaus ja heikko-ilmaus) adjektiivit haavoittuva(inen) ja heikko määrittävät pääsanaa asema, joka on merkitykseltään ei-inhimillinen. Kokonaisten ilmausten pääsana on kuitenkin väestöryhmä, jolloin niiden merkityksessä korostuu inhimillisyys.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan ihmiseen viittaava heikko tarkoittaa muun muassa ’fyysisesti vähävoimaista’, ’haurasta’ tai ’voimatonta’. Heikko ihminen voi olla myös esimerkiksi ’heikkotahtoinen’, ’vastustuskyvytön’ tai ’luonteeltaan häilyvä tai horjuva’. Adjektiivia haavoittuva ja sen rinnakkaismuotoa haavoittuvainen taas kuvataan ’herkästi vahingoittuvaksi’ tai ’vahingoitettavissa olevaksi’. Sanakirjamääritelmien perusteella näillä kahdella adjektiivilla on siis olennainen merkitysero: heikko viittaa henkilön jopa synnynnäiseen ominaisuuteen, kun taas haavoittuvaa voivat toiset satuttaa. Onko heikossa asemassa oleva ihmisryhmä siis jollakin tapaa perustavanlaatuisen hauras? Ja onko puolestaan haavoittuvassa asemassa olevan ihmisryhmän vähävoimaisuus riippuvaista ainoastaan siitä, haavoittavatko toiset ihmiset tai olosuhteet heitä?
Heikko ja haavoittuva kilpasilla uutisteksteissä
Poimimme Kielipankkiin tallennetusta Ylen suomenkielisestä uutisarkistosta kaikki vuosina 2011–2021 julkaistut virkkeet, joissa esiintyy joko haavoittuva-tai heikko-ilmaus. Mukana ovat kaikki haavoittuvan, haavoittuvaisen ja heikon vertailumuodot. Poimitut ilmaukset voivat määrittää jotakin pääsanaa (esim. heikossa asemassa olevat vanhukset) tai esiintyä itsenäisenä partisiippilausekkeena (esim. kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa). Kuvioon 1 on koottu ilmausten suhteelliset esiintymät korpuksessa yhdentoista tarkasteluvuoden ajalta.
Uutiskorpuksen tarkastelu osoittaa, että molempia ilmauksia käytetään asiatyylisissä uutisteksteissä – heikko-ilmausta pääasiassa enemmän. Haavoittuva-ilmaus on saanut suurempaa jalansijaa vuosien 2018–2019 jälkeen. Tähän saattaa vaikuttaa se, että THL julkaisi Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden sanaston ensimmäisen version juuri vuonna 2018 ja toisen vuonna 2019 (THL 2019, esipuhe). Sanastossa muotoilu haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä nostetaan suositeltavammaksi kuin heikossa asemassa oleva ihmisryhmä (s. 15). Haavoittuva-ilmaus ei kuitenkaan varsinaisesti näytä syrjäyttäneen heikko-ilmausta uutisteksteissä vaan pikemminkin nousseen sen rinnalle. Ylipäätään haavoittuvuuteen ja heikkouteen liittyvä ”haavoittuvuuspuhe” vaikuttaa lisääntyneen (ks. esim. Väänänen 2024).
Heikkoja ollaan laajasti ja haavoittuvia tietyissä yhteyksissä
Selviä ilmausten käyttömäärän nousua havainnollistavia piikkejä on kuviossa 1 nähtävissä kaksi: vuosina 2015 ja 2020. Näistä ensimmäinen eli vuoden 2015 esiintymien kasvu koskee vain heikko-ilmausta. Aineiston perusteella etenkin eduskuntavaalivuoden 2015 talouskeskustelut näkyvät ilmauksen virkeympäristöissä:
Myös oikeustieteilijät ovat kyseenalaistaneet leikkaukset perus- ja ihmisoikeuksien valossa, koska säästöt heikentävät ennestään heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. (2015)
Vuoden 2020 esiintymäpiikki puolestaan koskee molempia ilmauksia. Tuolloin käynnistynyt koronapandemia toistuu aiheena molempien mutta erityisesti haavoittuva-ilmauksen käytössä. Lisäksi haavoittuva-ilmausta käytetään vuoden 2020 uutisvirkkeissä runsaasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevassa uutisoinnissa:
Maskit tulee pääasiassa hankkia itse, mutta valtiovarainministeriö suosittelee, että kunnissa kangasmaskeja jaetaan ilmaiseksi kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville. (2020)
Migrin tiedotteen mukaan Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. (2020)
Pandemiaa koskeva uutisointi on nähtävissä myös heikko-ilmauksen käytössä, mutta vuoden 2020 esiintymiskontekstit ovat haavoittuva-ilmauksen käyttöön verrattuna moninaisempia. Ne käsittelevät pandemian lisäksi esimerkiksi perustuloa ja rintasyöpäseulontoja:
Hän huomauttaa, että koronaepidemian pitkittyessä etenkin heikossa asemassa olevien ihmisten tilanne huononee entisestään. (2020)
Kyse ei ole universaalista perustulosta, vaan sitä aletaan maksaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville alle 65-vuotiaille. (2020)
Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat naiset osallistuvat syöpäseulontoihin selvästi vähemmän kuin paremmassa asemassa olevat, kertovat syöpäjärjestöt. (2020)
Vaikuttaa siltä, että ilmausten osin eriytyneet käyttökontekstit kytkeytyvät myös eroon ilmausten merkitysten välillä: Heikkoa käytetään viittaamaan moninaisiin tarkoitteisiin, kun taas haavoittuvan käyttö on rajautunut selkeämmin tiettyihin ihmisryhmiin. Heikko-ilmauksen käytössä vaikuttaa olevan kiinteämpi kytkös tilanteisuuteen, sillä se saa aineistossa enemmän tarkennuksia (esim. heikossa työmarkkina-asemassa oleva, heikossa sosioekonomisessa asemassa oleva). Sen sijaan kun ihmisryhmää kuvataan haavoittuvassa asemassa olevaksi, vastaavia tarkenteita ei juuri käytetä, vaan haavoittuva-ilmauksissa on pikemminkin jonkinlainen itsestäänselvyyden vivahde. Toisaalta kokonaistarkastelu paljastaa myös sen, että molempia ilmauksia käytetään runsaasti viittaamaan sellaisiin yleisluontoisiin tarkoitteisiin kuin ihminen tai ryhmä.
Selvät ja epäselvät olevaiset
Sekä inhimilliset että ei-inhimilliset (esim. yhtiö, valtio) tahot voivat olla haavoittuvassa tai heikossa asemassa. Kuvion 1 havainnollistamassa aineistokokonaisuudessa esiintyy näitä molempia, mutta valtaosassa tapauksista ilmauksilla viitataan ihmisiin. Myös TEPA-termipankin ja THL:n määritelmät koskevat ennen kaikkea ihmistarkoitteisia ilmauksia.
Aina ei ole selvää, mitkä ihmisryhmät tarkalleen luetaan haavoittuvassa tai heikossa asemassa oleviksi. Esimerkiksi seuraava uutisvirke ei kerro, ketkä köyhien lisäksi ovat heikossa asemassa:
Erityisen rankasti sään ääri-ilmiöt koettelevat köyhiä ja muutoin heikossa asemassa olevia. (2021)
Vaikka asia ei aina käy ilmi virkkeestä itsestään, toisinaan viittausala voi selvitä tekstikontekstista. Usein kuitenkin jo välitön virkekonteksti paljastaa, keihin ilmauksilla tarkalleen ottaen viitataan:
– Edellinen hallitushan oli antamassa lakiesitystä, että kaikille haavoittuvaisimmassa asemassa oleville eli raskaana oleville ja lapsille pitäisi taata pääsy hoitoon. (2015)
Mikä sitten tekee jonkin ihmisryhmän asemasta heikon tai haavoittuvan? Tarkastelumme perusteella etenkin ikä ja sosioekonominen asema ovat tekijöitä, joiden perusteella ihmisryhmiä nimetään uutisteksteissä haavoittuvassa ja heikossa asemassa oleviksi. Iän perusteella näitä ovat etenkin lapset sekä toisinaan myös vanhukset. Kun taas viitataan sosioekonomiseen asemaan, haavoittuva-ilmauksen tapauksessa korostuvat turvapaikanhakijat, heikko-ilmauksen tapauksessa työllisyyden ja koulutuksen teemat:
Syyskuun alun jälkeen mantereelle on siirretty 2 500 pakolaisstatuksen saanutta ja haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa. (2020)
– Tämän kompensoimiseksi turvaa jouduttaisiin leikkaamaan loppupäästä, mikä rankaisisi heikommassa työmarkkina-asemassa olevia, kirjoittaa Aino-Kaisa Pekonen (vas.). (2020)
Sekä haavoittuva- että heikko-ilmausta käytetään kuitenkin runsaasti pelkkänä partisiippilausekkeena tai viittaamaan sellaisiin merkitykseltään yleisluontoisiin sanoihin kuin ihminen tai ryhmä. Näiden merkitys voi tarkentua virkekontekstissa, mutta suinkaan aina näin ei käy:
Käsittelyajoilla on merkitystä etenkin haavoittuvassa asemassa oleville. (2018)
Gunvør Munch sanoo pahinta tapauksessa olevan, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset jäivät ilman avustusrahoja naisen toiminnan vuoksi. (2019)
Heikommassa asemassa olevaa ei loukata. (2017)
Painotuksena vielä se, että mukaan otettaisiin ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat ryhmät paremmin, vihreiden Maria Ohisalo kertoo. (2019)
Epäselvin ilmausten viittausala on silloin, kun ne esiintyvät pelkkinä partisiippilausekkeina ja ilman selventävää virkekontekstia. Toisaalta vaikka pääsana tuotaisiinkin ilmi, ei ole välttämättä selvää esimerkiksi se, ketkä tai millaiset lapset ovat haavoittuvassa tai heikossa asemassa ja miksi.
Kannanottoja ja passivointia
Näyttää siltä, että usein haavoittuva-ja heikko-ilmauksia käytetään uutisteksteissä osana asiantuntijan tai muun siteeratun henkilön puheenvuoroa. Tämä on joidenkin aiemmin esittämiemme esimerkkien lisäksi nähtävissä muun muassa seuraavassa:
Mutta nyt vaikuttaa siltä, että uusi yksikkö tulee niin sanotusti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille eli säilöönottoa ei oltaisi rajoittamassa, Himanen ynnää. (2013)
Ilmausten käyttö ei siis niinkään korostu uutistekstin neutraalisti tiedottavissa osissa vaan pikemminkin kantaa ottavissa ja jonkun tahon näkökulmaa edustavissa sitaateissa. Onkin mahdollista, että ihmisryhmien yhteiskunnallisen aseman nimeämistä ei pidetä täysin neutraalina.
Haavoittuvassa ja heikossa asemassa oleminen näyttäytyy uutisteksteissä varsin passiivisena ja näin luonnehdittujen ihmisryhmien toimijuus vähäisenä. Usein heihin halutaan kohdistaa huolenpitoa tai päätöksiä ikään kuin ylhäältäpäin. Toisaalta heitä voidaan myös haluta vahingoittaa.
Professuurin tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden pärjäävyyden ja toimintakyvyn vahvistaminen. (2021)
Pimeät asunnonvälittäjät löysivät turvapaikanhakijat: ”Heikoimmassa asemassa olevia käytetään hyväksi” (2016)
Vaikka lauseen rakenne ja sanavalinnat ilmaisevat aktiivista toimijuutta, lauseen merkitykseen sitä ei kuitenkaan sisälly. Seuraavan esimerkin vauvat tuskin ovat itse saapuneet kuntoutukseen, vaan heidät on tuotu sinne:
Kuntoutukseen on tullut pääosin vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia vauvoja vanhempansa kanssa. (2021)
Vaikka aineistossa esiintyy runsaasti suoria ja epäsuoria lainauksia, näyttää siltä, ettei kukaan itse kerro olevansa haavoittuvassa tai heikossa asemassa. Sen sijaan asemaa ja sen piirissä olevia ihmisryhmiä kommentoidaan ulkoapäin. Usein kommentoinnissa on huolehtiva tai tehtyjä päätöksiä kritisoiva sävy. Haavoittuvaan tai heikkoon asemaan asettaminen ei ole kielessä neutraali teko, minkä vuoksi viittausalaa ei välttämättä haluta tarkentaa.
Vallan ympärillä kiertelevät ilmaukset
Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa puheessa ei välttämättä haluta tarkasti määritellä heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä, minkä vuoksi ilmausten käyttö voi jäädä epämääräiseksi ja sumeaksi. Haavoittuvan ja heikon aseman kielentämiseen liittyykin kiertoilmauksen piirteitä.
Yksi kiertoilmauksen tunnuspiirteistä on ilmauksen kirjaimellisen merkityksen ja sen tarkoitetun merkityksen välinen epäsuhta (ks. Varis 1998, s. 56). Edellä toimme esiin, että haavoittuva-ilmauksen merkitystä selitetään THL:n sanastossa heikko-adjektiivilla, ja muutenkin ilmausten käyttö on osin limittäistä. Lisäksi ilmaukset esiintyvät uutisteksteissä usein suorissa tai epäsuorissa lainauksissa, joiden lähteenä on jokin edustaja- tai päättäjätaho. Tällaiset tahot voivat käyttää ilmauksia, joiden tarkka merkitys saattaa kyllä olla selvä käyttäjälleen mutta ei välttämättä kuulijalle tai lukijalle. Tällöin jää lukijan tai kuulijan vastuulle tulkita, mitä ilmauksilla tarkoitetaan; niiden tarkoitettu merkitys ei ole aina suoraan pääteltävissä ilmauksista itsestään.
Poliittisessa puheessa ei välttämättä haluta tarkasti määritellä heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä.
Usein jää myös epäselväksi, keihin haavoittuva- ja heikko-ilmauksilla tarkalleen viitataan. Epäselvä viittausala onkin toinen tyypillinen kiertoilmauksen piirre (Varis 1998, s. 57–58). Heikko- ja haavoittuva-ilmausten viittausalojen vaihtelevuus ja määrittämättä jättäminen mahdollistavat keskusteluun osallistumisen ilman, että huomio kääntyy ihmisryhmien tarkkaan rajaamiseen. Koska näitä ilmauksia käytetään yleisesti päätöksenteon ja huolenpidon teemoista puhuttaessa, on ymmärrettävää, että niitä esiintyy runsaasti koronapandemiaa ja muita laajoja yhteiskunnallisia ongelmia koskevien uutisten yhteydessä. Koko yhteiskuntaa ravisuttava kriisi lisää myös ihmisryhmien aseman kommentointia uutisteksteissä sekä herättää halua suojella sellaisia, jotka eivät mahdollisesti itse pysty suojelemaan itseään.
Kolmas kiertoilmauksen piirre liittyy puhujan tai kirjoittajan intentioon: onko tarkoitus välittää informaatiota vai pikemminkin rakentaa tai kommentoida sosiaalista todellisuutta (ks. Varis 1998, s. 59)? Haavoittuva- ja heikko-ilmausten informaatioarvo ei välttämättä piile ensisijaisesti siinä, ketkä ovat heikossa tai haavoittuvassa asemassa. Sen sijaan olennaisemmaksi nousee se, miten tällaiseen asemaan ja tässä asemassa oleviin suhtaudutaan. Usein haavoittuvuuspuheeseen yhdistyy jaetuksi tulkittu arvo, jonka mukaan itseä heikompia tulee suojella. Tämän esiin tuomisella voidaan rakentaa esimerkiksi omaa poliittista identiteettiä tai viestiä omasta moraalisesta toiminnasta. Kielenkäytön tasolla ihmisryhmän aseman määrittelevät lopulta toiset ihmiset.
Onko haavoittuva uusi heikko?
Aiemman tutkimuksemme (Wacklin, Vallinen & Mustanoja 2025; tulossa) perusteella haavoittuvassa asemassa oleminen näyttää varsin pysyvältä ja syvästi inhimilliseltä ominaisuudelta – haavoittuvassa asemassa ollaan, siihen ei päädytä eikä siitä päästä eroon. Pohdittaessa haavoittuvan ja heikon aseman suhdetta voidaan palata tämän kirjoituksen alussa esitettyyn määritelmään:
Haavoittuvassa asemassa olevaan väestöryhmään kuuluvilla ihmisillä voi olla [– –] riskejä, jotka toteutuessaan voivat johtaa yhteiskunnallisesti heikkoon asemaan. (THL 2019, s. 15; TEPA-termipankki)
Tarkastelumme perusteella näyttää siltä, että haavoittuva- ja heikko-ilmauksia käytetään jossain määrin synonyymisesti, mutta yhtä lailla niiden voidaan katsoa olevan syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Haavoittuvuus on riskeistä koostuva kokonaistilanne, kun taas näiden riskien toteutuminen voi saattaa ihmisryhmän heikkoon asemaan. Haavoittuvuus voidaan nähdä riskien jatkumona, jolle jokainen meistä jollakin tapaa asettuu. Olosuhteet (esimerkiksi pandemia) voivat laukaista epätodennäköisiäkin riskejä, ja kuka tahansa voi joutua heikkoon asemaan tietyissä olosuhteissa. Heikkoon asemaan siis päädytään haavoittuvan aseman kautta.
Uutiskielen käytäntö osoittaa, että ihmisryhmistä puhuttaessa on tarvetta viitata erilaisiin asemiin. Epävarmassa tilanteessa haavoittuva-ilmauksen käyttäminen on kirjoittajan kannalta vähemmän riskialtista kuin heikko-ilmauksen. Ihminen on lähtökohtaisesti haavoittuvainen, ja myös ihmiseen viittaavan haavoittuva-adjektiivin sanakirjamerkitykset ovat kohtuullisen neutraaleja. Toisaalta jos haavoittuvuus katsotaan perustavanlaatuiseksi ihmisyyden ominaisuudeksi, haavoittuva-ilmauksen merkitys voi jäädä yleisluontoiseksi ja siten epämääräiseksi. Samalla kuitenkin heikko-adjektiivi on sanakirjamerkitystensä vuoksi helpompi ymmärtää väärin kuin haavoittuva-adjektiivi silloinkin, kun tarkoitus on viitata asemaan eikä ihmiseen tai ihmisryhmään.
Kumpikin ilmaus on kuitenkin sekä kielenmukainen että uutistekstien asiatyylissä runsaasti käytetty. Jääkin kirjoittajan harkinnan varaan, kumman ilmauksen kussakin tilanteessa valitsee. Kirjoittajan on silti hyvä pohtia, onko tällaisia kiertoilmauksen omaisia sumeita ilmauksia ylipäätään tarpeen käyttää vai voisiko niiden tilalle valita jonkin informatiivisemman kuvauksen todellisuudesta. Toisaalta ilmausten sumeus voi toisinaan kieliä ympäröivän todellisuuden sumeudesta ja vaikeasta rajattavuudesta: todellisuus ei aina itsessään ole järin informatiivinen.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Päivitetty 19.3.2024. https://kielitoimistonsanakirja.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
TEPA-termipankki. Sanastokeskus. https://termipankki.fi/tepa/fi/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019: Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet. Versio 2.0. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121948919(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Varis, Markku 1998: Sumea kieli. Kiertoilmauksen muoto ja intentio nykysuomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Wacklin, Vilma – Vallinen, Juuli – Mustanoja, Liisa (tulossa): Voiko yhdenvertaisuutta tukea sanavalintoja koskevin suosituksin? (Yhteiskunnallisesti) heikossa asemassa oleva väestöryhmä yleiskielen ilmauksena ja tulkitun asiantilan kuvauksena. – Sananjalka 68.
Wacklin, Vilma – Vallinen, Juuli – Mustanoja, Liisa 2025: Haavoittuva(ise)ssa asemassa oleva (X) -konstruktio suomenkielisissä uutisteksteissä. – Sananjalka 67. https://doi.org/10.30673/sja.160066(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Väänänen, Ari 2024: Mielen aikakausi. Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? Gaudeamus.
Yle 2022: Ylen suomenkielinen uutisarkisto 2011–2021. Korp. Kielipankki. https://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-2022032205(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)